RUVDNOPRINSA OAHPÁSMUVVÁ sámi gründáriidda

Galleda Porsáŋggu gieldda juovlamánu gaskamuttos

Go ruvdnoprinsa Haakon galleda Porsáŋggu gieldda juovlamánu gaskamuttos, de beassá oahpásmuvvat guđa nuorra sámi gründárii geat áigot muitalit sihke iežaset hástalusaid ja vejolašvuođaid birra moatti minuvttas.

Juovlamánu 12. beaivvi boahtá ruvdnoprinsa Haakon Porsáŋgui deaivvadit guovllu golmma álbmogiin. Son galgá earret eará galledit Antikstore ja Juga mikrobryggeriija.

– Mun hirpmahuvven go sátnejođiheaddji válddii oktavuođa ja jearai váldit go ruvdnoprinssa vuostá. Mis leamaš ministarat ja eará alla hearrát guossis, muhto ii oktage gonagaslaš leat vel fitnan. Vástidin dieđusge ahte ruvdnoprinsa lea bures boahtin, dadjá Antikstore ja Juga mikrobryggeriija vuođđudeaddji Alf Emil Paulsen.

Ofelastá

Dološ Bánát militearaleairras olggobealde Leavnnja čoahkkebáikki jođiha Alf Emil ovttas golmmain earáin Rydningen gård. Sii leat vuovdán antihkkadávviriid birrasii ovcci jagi ja guossohit báikkálaš biepmu. Mánu áigi rahpe maiddái Juga mikrobryggeriija.

– Viđa jagi áigi plánegođiimet ásahit vuollabryggeriija, ja mánu áigi ledje buot lobit ortnegis. Dál beasan ofelastit ruvdnoprinssa dáppe ja govahallat Finnmárkku gründereallima. Lea hirbmat gelddolaš, muhto olmmoš váldá stuora riskka go heaitá dábálaš barggus. Ii dáppe leat oainnat nu stuora vejolašvuohta dinet olu ruđaid go min guovllus ásset unnán olbmot. Dattetge birgehallá jus fal bidjá olu searaid dán doibmii, dadje Paulsen ja muitala ahte sii maiddái guossohit mállásiid gonagasbárdnái.

– Go jo galleda mikrobryggeriija, de dieđusge fertet máistit vuollaga. Dasa lassin guossohit báikkálaš borramuša sutnje, mii áigut málestit Soggovuona boahkkebierggu. Lea hirbmat illu go oažžut dán vejolašvuođa ja lea máilmmi somá go galledit mearrasámi guovllu go vuos boahtá Finnmárkui, lohká fitnodateaiggát Alf Emil Paulsen.

Njeallje minuhta guhtiige

Seamma beavdegurrii go ruvdnoprinsa besset maiddái vihtta eará nuorra sámi gründára. Davás filmma govvideaddji ja Sámi Musihkkafestivála buvttadeaddji Ken Are Bongo, Árvu designdoaimma Karine Kimo Pedersen, Miksapix Interactive speallan- ja appabuvttadeaddji Mikkel Sara, Ravdol Reindeer Herder boazodoallo- ja turisttafitnodaga Jon Mikkel Eira ja guolásteaddji ja olgonastinfitnodat álggaheaddji Sandra Andersen Eira besset deaivvadit ja muitalit iežaset doaimma birra ruvdnoprinsa Haakonii. Guhtiige lea várrejuvvon njeallje minuhta áigi.

– Mun gal hirpmástuvven go jerre searvvan go dasa in ge oro riekta vel áddemin mii dáhpáhuvvá. Lea hirbmat somá deaivvadit ruvdnoprinssain ja lea stuora gudni bovdejuvvot, dadjá filbmadahkki ja festiválabuvttadeaddji Ken Are Bongo.

Olmmošlaš

Bongo ii dieđe vel maid háhppeha muitalit guovtti doaimma birra moatti minuhtas, muhto sutnje lea dehálaš muitalit makkár hástalusat sámiin leat.

– Sihke sámi giela ja kultuvrra ektui lassánit hástalusat ja mii šaddat beaivválaččat rahčat muitalit historjjámet. In dieđusge olle buot dáid čilget oanehis bottas, muhto gal oanehaččat gearggan muitalit iežamet hástalusaid birra, lohká son.

Ken Are Bongo mielas lea hirbmat positiiva go ruvdnoprinsa Haakon háliida deaivvadit suinna ja eará sámi gründáriiguin.

– Dat duođašta ahte min ruvdnoprinsa lea olmmošlaš ja ahte áŋgiruššá servodagas, lohká Bongo.

Čorgestii diibmoplána

Ravdol Reindeer Herding fitnodatálggaheaddji Jon Mikkel Eira galgá nuppes deaivvadit ruvdnoprinssain. Masá logi jagi áigi oainnat beasai jo deaivvadit ruvdnoprinsabárain Guovdageainnus. Dalle lei Eira gazzamin oahpi Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas.

– Lea stuora gudni go fas beasan deaivvadit ruvdnoprinssain. Mun galgen rievtti mielde NBR nuoraidlávdegotti mielde Osloi dan beaivvi čoahkkinastit eanadoalloministariin, muhto go fylkkamánni riŋgii ja bovdii mu dasa, de gal leaikkastallen ja dadjen ahte dieđusge čorgestan diibmoplána go jo eanadoalloministara hoavda baicce háliida muinna deaivvadit, boagusta Eira.

Vejolašvuođat

Jon Mikkel Eira bargá sihke bohccuiguin ja turismmain, ja son dáhttu ruvdnoprinsii čalmmustahttit vejolašvuođaid.

– Mu mielas lea buorre go háliida minguin deaivvadit ja go bidjá áiggi midjiide geat muđui eat leat nu oidnosis. Mun áiggun dieđusge vuos jearralit sus muitá go ahte letne ovdal borran beaiveborramuša ovttas, ja de áiggun iežan fitnodaga ovddidit, muitalit makkár vejolašvuođat mis leat ja mo sáhttá ealáhusaid kombineret. Áiggun dieđusge maiddái bovdet su guossái ja addit sutnje iežan visittkoartta, lohká Eira.

Rámis

Porsáŋggu sátnejođiheaddji Aina Borch lea hirbmat rámis go ruvdnoprinsa Haakon galleda sin.

– Dávjá vásihit ahte allahearrát dušše seivot Levdnjii dahje bisánastet dás ovdal go mannet viidáset eará gielddaide. Dál lea olles galledeapmi biddjon deike ja mii beassat čalmmustahttit Porsáŋggu eallima ja máŋggabealatvuođa. Dáppe ellet golbma čeardda ja ruvdnoprinsa beassá daidda oahpásmuvvat mánáid ja nuoraid čađa, čilge sátnejođiheaddji.

Ruvdnoprinsa galleda vuos Baertua mánáidgárddi gos leat sihke sámi, kvena ja dáčča ossodagat.

– Dán mánáidgárddis čalmmustahttit máŋgga kultuvrra ja giela, dasa lassin lea dat kvenagiela giellaleairan guovtti eará mánáidgárdái. Sihke mánát, váhnemat, bargit ja giellaovdagovat barget mánáidgárddis ovddidit kvenagiela ja dainna lihkostuvvet bures. Dasa lassána maid beroštupmi. Álggos ledje dušše čieža máná, muhto dál servet 28 máná giellaleirii. Dán šaddá hui somá muitalit ruvdnoprinsii, dadjá Borch.

Čaffadis nuorat

Ruvdnoprinsa deaivvada maiddái nuoraiguin Leavnnja joatkkaskuvllas gos beassá gullat makkár fálaldagat ja prošeavttat sis leat, sii bidjet erenomáš deattu nuoraidráđi

barggu birra muitalit ja gieldda álbmotdearvvašvuođaprošeavtta birra mas nuorat leat oassin.

Porsáŋggu sátnejođiheaddji illuda maiddái čalmmustahttit Sis-finnmárkku gründáriid.

– Sihke Porsáŋggus, Deanus, Kárášjogas ja Guovdageainnus leat olu čaffadis nuorat geat leat hirbmat hutkát ja geat dustet geahččalit ásahit fitnodagaid. Dál beassá ruvdnoprinsa oaidnit muhtin ráje min gründáriin, ja midjiiide lea hirbmat somá go beassat nuoraid čalmmustahttit dáinna lágiin. Dan sii gal ánssášit, lohká sátnejođiheaddji Aina Borch ja mieđiha ahte ieš ge lea viehka gealdagasas ovdal go gonagasbárdni boahtá sin gildii.

– Sátnejođiheaddjin in leat vel beassan ná deaivvadit muhtin gonagaslaččain, muhto jáhkán ahte manná bures. Mii illudit sakka go ruvdnoprinsa boahtá Porsáŋgui ja dat addá dakkár buori dovddu go beassat čájehit iežamet guovllu ja čehppodaga. Galledeapmi lea mielde dohkkeheamen min barggu ja loktemin min identitehta, loahpaha son.

Govven: Marit Elin Kemi Govven: Carina Johansen/ntb Scanpix GALLEDA: Ruvdnoprinsa Haakon galleda Porsáŋggu gieldda juovlamánu u gaskamuttos ja dalle beassá earret eará gullat man láhkai sámi nuorra gründárat barget ja ovddidit iežaset fitnodagaid.

NUPPES: Ravdol Reindeer Herding álggaheaddji Jon Mikkel Eira deaivvadii ruvdnoprinsabárain fargga logi jagi áigi go gaccai boazodoallooahpu Guovdageainnus. Dál áigu bovdet ruvdnoprinsa siidii ja diehttelasat áigu jearralit muitá go sudno ovddit deaivvadeami.

Vuorkágovva: Inga Marie Guttorm RÁMIS: Porsáŋggu sátnejođiheaddji Aina Borch lea hirbmat rámis go ruvdnoprinsa Haakon galleda Leavnnja. Son dadjá ahte allahearrát dávjjimusat dušše seivot girdiin Levdnjii ja mannet viidáset eará gielddaid galledit. Dál illuda čájehit iežaset báikki girjáivuođa ja čehppodaga.

Priváhtagovva OFELASTÁ: Viđa jagi áigi plánegođii Alf Emil Paulsen (gurutbealde) ásahit Juga mikrobryggeriija Levdnjii. Lea áddjás bargu ja easka mánu áigi ledje buot lobit ortnegis. Govas oaidnit su ja vielja Mats Ørjana Kiinná muvrra luhtte go finaiga studiemátkkis moadde jagi áigi.

Preassagovva: Ove Stødle SUOHTAS: Filbmadahkki ja festiválabuvttadeaddji Ken Are Bongo lea movttet go beassá deaivvadit ruvdnoprinssain. Son dáhttu gonagasbárdnái muitalit makkár beaivválaš hástalusat sámiin leat giela ja kultuvrra ovddideamis.