– STUORA GUDNI oažžut skeaŋkka bargoaddis
Sii leat badjelaš 25 jagi bargan suohkanis, ja dan oktavuođas láve bargoaddi skeŋket gollediimmu, muhto dán háve ii lean jur gollediibmu maid sii besse gihtii bidjat.
Guovdageainnu suohkanis lea dáhpi addit skeaŋkka bargiide geat leat bisson 25 jagi suohkana bargin. Duorastaga lei suohkanstivra čoahkkanan ja dan oktavuođas attii Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara čáppa hervejuvvon čoarveniibbiid maid Sakari Saijets lea duddjon.
Dán vuoru ledje Ellen Marit Oline Eira, Berit Anne Ragnhild Siri ja Per Anton Eira geat ožžo suohkanis skeaŋkkaid ja liige luopmovahkku.
Niibi duojáris
Berit Anne Ragnhild Siri álggii ruovttubálvalussii bargat 1993:s, Loaŋkodievás. 2001:s álggii Gáhkkorčoru fuolahusvissui bargui. 2008 rájes barggai veahkkedivššárin Gáhkkorčoru fuolahusviesus, ja lea odne Dorvogoađis gos bargá earret eará ossodatjođiheaddjin dárbbu mielde, álggahii Vasara.
– Don leat 1993 rájes bargan suohkanis, ja dat lea guhkes áigi. Dan áiggun suohkanstivrra bealis giitit. Geigen niibbi skeaŋkan, masa lea namma boldojuvvon, ja das čuožžu maid giitu Guovdageainnu suohkanis, dajai sátnejođiheaddji.
Sámi vierru máksit ruovttoluotta
Sámis eai láve niibbi skeŋket nu ahte ii leat symbolalaččat mákson dan ovddas. Sátnejođiheaddji lei ordnen ruhtabinnáža, maid attii ovdal go geigii niibeskeaŋkka. Dalle besse skeaŋkka ovddas máksit.
1992:s álggiiga
Ellen Marit Oline Eira lea ges mánáidskuvllas bargan badjel 25 jagi.
– Ellen Marit Oline Eira lea 1992 rájes bargan oahpaheaddjin Guovdageainnu mánáidskuvllas, ja lea ain doaimmas oahpaheaddjin. Dan ovddas lea maiddái suohkanstivra skeŋkeme niibbi ja liige luopmovahkku dutnje, dajai Vasara.
Goalmmát gii dán vuoru oaččui giitosiid suohkanis lea hálddahusbargi:
– Per Anton Eira álggii suohkanii birasgáhttenkantuvrii kanturváldin 1992:s. 1998 rájes lea bargan ekonomiijabargin ja konsuleantan suohkana ekonomiijakantuvrras.
Eai diehtán mii skeaŋka lei
Dat golbma suohkanbargi ledje movttegat skeaŋkkain go Ávvir humai singuin. Sii eai diehtán ahte lei niibi maid galge oažžut.
– Dat lea stuora gudni ja somá oažžut dákkár skeaŋkka. Earát leat ovdal ožžon gollediimmu, nu ahte mun doivon dan mii oažžut, lohká Berit Anne Ragnhild Siri.
– Lea hui somá oažžut skeaŋkka go lea bargan 25 jagi suohkanis. Dat gal lei hui suohtas, lohká Ellen Marit Oline Eira.
Sátnejođiheaddji bovdii vel sin suohkanstivrra mielde mállásiidda.