Besse deaivvadit čuoigan-nástiin
Vaikko Marit Bjørgen ii leat šat oaidnimis čuoigangilvvuin, de lea son aŋkke Guovdageainnu čuigiid ovdagovva.
Vaikko Marit Bjørgen ii šat oasálaste čuoigangilvvuin, de lea son aŋkke Guovdageainnu čuigiid ovdagovva.
Mannan vahkku finadii ovddeš čuoigannásti, Marit Bjørgen, Guovdageainnus, «Grasrottrener» kurssa oktavuođas. Ovdal kurssa besse mánát ja nuorat deaivvadit, humadit ja govvidit suinna.
Čájehuvvo ahte vaikko Bjørgen ii gilvvohala ge šat čuoigamis, de son lea stuora ovdagovva Guovdageainnu mánáide ja nuoraide geain lea beroštupmi čuoigamii.
Čeahppi ja falli
Bjørgen čohkkii mánáid hui lahka iežas ja suovai jearrat alddis buot jearaldagaid maid háliidedje.
Guovttis, geat leigga boahtán deaivvadit Bjørgenin, leaba Lea-christine Sara ja Inga Karen Maret Sara.
– Moai letne dáppe dan dihte go áigo oažžut neavvagiid Marit Bjørgenis, dadjá Lea-christine Sara.
Soai leaba ieža čuoigit ja liikoba čuoigat, danne atniba maid Bjørgena stuora ovdagovvan.
– Marit Bjørgen lea ovdagovva danne go son lea nu falli čuoigat ja hui čeahppi, dadjaba soai.
Deháleamos lea ahte lea somá
Marit Bjørgenii lea dehálaš movttiidahttit sihke mánáid ja váhnemiid čuoiganhárjehallamiidda. Dat lea ge okta ákkain manne son vállje leat «Grasrottrener» ambassadevra.
Son lei ieš 3-jahkásaš go vuosttaš geardde čuoiggai, ja 7-jahkásaš go vuosttaš geardde gilvvohalai.
– Go mun ledjen mánná, de lei munnje sosiála bealli deháleamos ja maiddái ahte hárjehallan lea somá. Hárjehallan lei heivehuvvon nu ahte midjiide galgá leat somá hárjehallamis, eanas stoahkan. Muittán danne ahte mun iežan olbmáiguin nu illudeimmet hárjehallamiidda. Mu mielas lea ge dehálaš movttiidahttit mánáid ja nuoraid dainnalágiin ahte hárjehallan lea somá ja ahte hárjehallan ferte sidjiide heivehuvvon. Deháleamos han lea ahte hárjehallat lea somá, dadjá Bjørgen.
Buohkain sáhttet šaddat máilmmi buoremusat
Bjørgen lea ieš eret unna gilážis ja diehtá mo lea čuoigat báikkis gos čuoiganbiras ii leat nu stuoris, muhto dan ii oainne son váttisvuohtan jus niehku lea lihkostuvvat.
– In jáhke ahte lea mihkke dadjamušaid gos lea eret vai galgá lihkostuvvat čuoigamis, sáhttá aŋkke olahit iežas nieguid. Ferte dušše leat gierdevaš, go dat gáibida hui olu šaddat máilmmimeašttirin. Danne lea dehálaš ahte lea somá goit mánnán, go valáštallan šaddá duođaleabbon go rávásmuvvá, lea Marit Bjørgena ráva mánáide ja nuoraide geat niegadit šaddat hui falit čuoigat.
– Sevdnjes áigi lea hui earenoamáš
Bjørgen bođii ovddit gaskavahkku gitta Oslos ja hirpmahuvai veahá go lei ain seavdnjat go joavddai Guovdageidnui.
– Lei seavdnjat go Oslos vulgen,
seavdnjat go Áltái seivon ja ain seavdnjat go deike joavddaimet. Mu mielas lea dáppe hui fiinna luondu ja skábma dáppe lea hui earenoamáš go lea čađat seavdnjat. Ii lean gal nu čoaskkis go ledjen doivon, boagusta son.
– Dego Lottos vuoitit
Guovdageainnu falástallansearvvi čuoiganjoavkku jođiheaddji, Ole Einar Haetta lea movttet go čuoigi Marit Bjørgen lea boahtán Guovdageidnui doallat kurssa:
– Lea stuora gudni ja maid hui somá go son bođii, go dieđán ahte dat eai leat nu galle báikki maid son galleda dán dálvvi, nu ahte dat gal lei midjiide dego vuoitit lottos.
Ole Einar Haetta lohká iežas vuordit Marit Bjørgena čájehit sihke hárjeheddjiide ja váhnemiidda ahte ii leat nu váttis leat čuoiganhárjeheaddjin.
Ledje ge oallugat geat čuvvo Marit Bjørgena hárjehallama:
– Hui sihkkarit geasuhii Marit Bjørgen oallugiid, muhto mu sávan ahte sii bohte dan dihte go háliidit oahppat sus eambbo, lohká Ole Einar Haetta.