– Eai oro berošteame boaittobealbáikkiin
Nu lohká Anne Marie Isaksdatter Haetta, gii orru Biltaguolbanis, Guovdageainnu suohkanis. Suohkan heaittihii vuos muohtačorgema Biltaguolbanis. Dál leat heaittihan muohtačorgenfoandda maiddái. Biltaguolbanaássit leat dál eddon ja suhttan.
Biltaguolbana luotta klassifiserejedje vulos 2014:s. Mii mearkkaša ahte luodda šattai priváhtaluoddan ja ássit fertejit ieža earret eará divodit luotta ja čorget muohttaga das. Suohkan ásahii maid dalle muohtačorgenfoandda masa lei biddjon 150 000 ruvnno. Foanddas sáhtte olbmot ja searvvit ohcat doarjaga muohtačorgemii. Muhto dál, juovlamánus, mearridii suohkan heaittihit foandda maid.
Biltaguolbana ássit ožžo foanddas 24 000 ruvnno jahkái, ja dál, go foanda lea heaittihuvvon, de leat Biltaguolbana ássit eddon ja suhttan.
Muohtačorgen ain máŋgga boaittobeal báikkis
Suohkana teknihkalaš ossodaga hoavda Nikken Turi muitala ahte sii hoidejit ain muohtačorgema máŋgga boaittobeal báikkiš, earret eará Čuđejogaluotta, gos leat guokte viesu, ja maiddái suohkana čáhcerusttet, Čunovuohpi luotta, gos ássá okta olmmo,š ja Biedjovákki luotta gos eai oro olbmot, dan čorgejit giđđat.
Son muitala maid ahte sii ledje ovddit háve árvalan heaittihit eambbo luottain muohtačorgema. – Mii leimmet earret eará árvalan Čunovuohpi luotta heaitit čorgemis, muhto suohkana politihkkarat eai čuovvolan árvalusa. Manne eai, dan in sáhte mun vástidit.
– Orrot atnime min heajubun go earáid
Anne Marie Haetta, gii orru Biltaguolbanis, lea eddon ja suhttan go muohtačorgenfoandda leat maid heaittihan.
– Mu mielas gal orrot min atnime heajubun go eará olbmuid geat orrot márkanguovddážis. In ipmir mainna lágiin sii mearridit guđet luottat galget klassifiserejuvvot vulos.
Son lohká ahte sii leat 12 olbmo geat orrot Bilatguolbanis. Sii leat bargoolbmot geat mákset vearu suohkanii, okta vázzá joatkkaskuvllas ja guokte mánáidgárdemáná.
– Mii han leat liikká sorjjavaččat luottas go earát, mii galgat beassat bargui ja skuvlii, nu ahte dát gal dagaha hirbmat eahpesihkkaris dili midjiide.
Sihkarvuohta njiedjá
Haetta imaštallá maid ahte jus sis eai leat návccat muohtačorgemii, movt sin sihkarvuohta de lea boahtteáiggis.
– Lea go min árvu njiedjan, go jus eat ieža nagot čorget muohttaga, de eai beasa heahteveahkit ge viesuid lusa.
Son lohká maid šaddat skuvlabussii ja rihppabiilii vuođaid beassat viesuid lusa.
– Go boahtte čavčča álgá mis okta mánná skuvlii, de son soaitá šaddat vázzit sevdnjes luoddaráigge guokte kilomehtera, vai beassá luoddaerrui gosa busse beassá.
Manne eai váldán ruđa eará sajiin
Haetta imaštallá maid manne muohtačorgenfoanddas juolluduvvui ruhta ovdamearkka dihte boares girdišilju luotta čorgehit.
– In mun ipmirge manne diekkár luottaide dárbbašedje addit foanddas ruđa, eai han doppe oro olbmot ge. Eai sii oro nu vuđolaččat jurddašan ášši birra. Ja mii oba leage vuođđun klassifiseremii, imaštallá son.
Ovddit áigodaga mearrádusat
Guovdageainnu várresátnejođiheaddji Anders S. Buljo muitala ahte muohtačorgenfoanda ii leat suohkanis geatnegahtton doalahit. – Foanda álggahuvvui dan sadjái go klassifiserejedje luottaid ovddit áigodagas. Muhto go foanda ii leat láhkageatnegáhttojuvvon, de mii válljiimet dan heaittihit dál ruhtaseastima dihte.
Son lohká maid ahte sii leat dálá bušeahtas váldán juohke ovttadagas sullii seamma mađe, ja danne sihkkojuvvui muohtačorgenfoanda maid.
Buljo muitala ahte son gal lei ovddit áigodagas áibbas vuostá klassifiseret luottaid ja heaittihit muohtačorgema.
– Lea ovddit áigodaga mearrádus diet, ja mun gal ledjen dalle áibbas vuostá diesa. Ii mu mielas leat riekta earuhit olbmuid dieinna lágiin.
Son iige loga sáhttit vástidit dasa mii dalle biddjui vuođđun válljemis guđet luottat galget klassifiserejuvvot vulos.
– Dien gal ferte jearrat ovddit áigodaga sátnejođiheaddjis, go mun in dieđe dieid eavttuid.
Ávvir ii ožžon ságaide ovddit áigodaga sátnejođiheaddji, ii ge dálá sátnejođiheaddji. Ávvir čuovvu ášši.