Vuordit Norgga doahttalit ON ávžžuhusaid
Norga guluhuvai ON čeardavealahanlávdegottis (CERD) juovlamánu 5. ja 6. beaivvi Geneves. Gulaskuddama vuođđun lei earret eará Norgga áigodatraporta ja Sámedikki iežas raporta CERD:I. ON čeardavealahanlávdegoddi lea čuovvulan olu dain áššiin maid Sámediggi lei deattuhan. Sámediggi lei ge earret eará iežaset raporttas ja barggus Geneves deattuhan ahte sámi nissonat vásihit eambbo fysalaš, psyhkalaš ja seksuálalaš veahkaválddálašvuođa go earát. Dál ávžžuha ge ON Norgga ráhkadit doaibmaplána mot dáinna veahkaválddálašvuođaváttuin galgá birget.
CERD maiddái ávžžuha bidjat johtui doaimmaid mat galget buoridit sámi eanarivttiid, guolásteami ja boazodoalu rievttálaš rámmaid. Boazodoalu ektui daddjo ahte boazodoallolága ferte geahčadit ođđasit. Dálá boazodoalloláhka ii doaimma ge optimála, ja dan čájehit earret eará diggeáššit nu go «Jovsset Ánte-ášši», «Peder Sokki-ášši» ja máŋggat «boazologu-áššit» mat leat meannuduvvon dikkiin.
Buot dát áššit dušše nannejit dan ipmárdusa, ahte sámiid riektesihkkarvuohta ferte nannejuvvot diggevuogádagas.
CERD maiddái ávžžuha Norgga mearrasámiid historjjálaš guolástanrivttiid nannet lágas. Dát ášši lea ge leamaš stuorra riidogaskaoapmi sámeservodaga ja Norgga eiseválddiid, go stáhta ii mieđit lágalaččat historjjálašvuoigatvuođaid mearrasámiide. Norgga eiseválddit leat ge hui fasttit meannudan mearrasámiid, go Riddolávdegoddi lei iežas áiggis evttohan nannet mearrasámiid guolástanvuoigatvuođaid vuonain ja lagas mearraguovlluin. Muhto dan ii mieđihan dalá ráđđehus. Dat lea áibbas čielggas ahte mearrasámiid historjjálaš vuoigatvuođaid ii sáhte Sámediggi ja sámeservodat goasse heaitásit nu guhká go sámit bissot julggiid alde. Dan dáfus lea buorre go ON dan áššis nu čielgasit cuiggoda Norgga.
Maiddái leat oaidnán ahte sámit eai vuoitte eananvuoigatvuođaid Finnmárkkus. Buot dát áššit dušše nannejit dan ipmárdusa, ahte sámiid riektesihkkarvuohta ferte nannejuvvot diggevuogádagas. Danne lea ge hui movttiidahtti go CERD maid dadjá raporttas, ahte Norga berre sihkkarastit duopmostuoluide gelbbolašvuođa sámi diliid birra, sihkkarastit gelbbolaš dulkoma riektebálvalusas ja joatkit rekruteret sápmelaččaid riektebálvalussii. Lea maid dárbu geahčadit ahte berre go ásahuvvot dakkár alit rievttit, main lea erenoamáš máhttu sámi guoski áššiide. Dat oainnát ii leat otná diggevuogádagas, ja danne lea sámiid riektesihkkarvuohta erenoamáš rašis dilis.