Sámit riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jagi rahpandoaluin Parisas
Ovttastuvvon Našuvnnat leat nammadan jagi 2019 riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahkin, man jođiha UNESCO. Jahki rahppui vuossárgga, Parisas, Frankriikkas, UNESCO guovddážis fáttáin «bistevaš ovdáneapmi, ráfi huksen ja soabalašvuođa». Eamiálbmogat ovttas virgeolbmuiguin ja iešguđet áššedovdiiguin muitaledje eamiálbmotgielaid dili miehtá máilmmi.
Norgga Sámedikki presideanta oaidná giellajagi vejolašvuohtan ovddidit sámegielaid dili.
Keskitalo oaidná, ahte giellajagi mearkkašupmi lea min iežamet duohken das mo nagodit geavahit buorrin dán jagi.
– Lea vejolašvuohta oidnosiin dahkat min gielaid, čalmmustahttit min hástalusaid ja oažžut ođđa bargoguimmiid čoavdin dihte min giela hástalusaid, dadjá Keskitalo.
Doaibmaplána
Riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jagi doaibmaplána doaimmat sisttisdollet golbma fáttá.
Vuosttažin eamiálbmotgielaid doarjun ealáskahttit ja gáhttet nu, ahte daidda ráhkaduvvo eambbo materiála ja sisdoallu. Nubbin fáddán lea gielaid suddjen vai eamiálbmot mánáin, nuorain ja ollesolbmuin lea vejolašvuohta skuvlejupmái ja dihtui sihke sin gielain, muhto maiddái diehtu sin birra. Goalmmádin juohkit dieđuid eamiálbmogiid árvvuid ja kultuvrraid birra viiddit sosio-kultuvrralaš ekonomalaš ja politihkalaš arenain, nu maiddái kultuvrralaš dábiid ja vugiid dego mat árbevirolaš valáštallamat.
Norgga Sámediggi lea fárus eamiálbmotgielaid jagi stivrenjoavkkus. Sii leat válljen vuoruhit sámiid ovttasbargovejolašvuođaid riikarájáid badjel. Dán oktavuođas Keskitalo deattuha Sámi Giellagáldu barggu ja sávvá dan šaddat bissovaš ortnegin.
– Sámi giellagáldu berre šaddat bissovaš ortnegin, lohká Aili Keskitalo.
Teknologalaš hástalusat
Nubbi ášši man Norgga Sámediggi vuoruha lea giellateknologiija ja gielaid digitaliseren. Hástalussan sámegielaid oktavuođas lea dat, go dain leat earálágan fonttat go váldogielain. Keskitalo dadjá, ahte sis lea áigumuššan geavahit UNESCO barggu buorrin čoavdin dihte earret eará dáid čuolmmaid.
Norgga sámediggepresideantta Aili Keskitalo ávžžuha buohkaid geat beroštit sámegielain searvat man nu láhkai giellajagi ávvudeapmái. Ovttaskas olmmoš sáhttá ovdamearkka dihtii čalmmustahttit ja doarjut giellajagi sosiála mediain, muhto seammás Keskitalo ávžžuha buohkaid čállit sámegillii ja sámástit earáiguin.
Ruoŧa Sámediggi lea bargamin giellajagi ovdii, vuordimis guokte stuorra dáhpáhusa Ruoŧa bealde
Ruoŧas Sámediggi álggaha iežas doaimmaid riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahkái boahtte mánus Johkamohki márkaniid oktavuođas.
Dan lassin Ruoŧa Sámediggi pláne doaimmaid čađa jagi ja sii leat ávžžuhan maiddái Ruoŧa ráđđehusa bidjat johtui iežaset doaimmaid vai jahki čalmmustahttojuvvošii doarvái bures.
– Ruoŧa Sámediggi lea bargamin guovtti stuorra gielladáhpáhusa ovdii main sii deattuhit sámegiela ja doaimmat mat galget leat ávkin gillii maid dan maŋŋá go dát jahki nohká, lohká Ruoŧa Sámedikki giellajuhkosa jođiheaddji Lars Miguel Utsi.
Son oaidná maid ahte jagi bokte riikkaidgaskasaš vuordámušat bidjet deattu ráđđehusaide ja addet sámiide vejolašvuođaid ovddidit sámegielaid.
Eamiálbmogat fuolas, muhto doaivva gávdno
Eamiálbmogiid gielaid jagi rahpandoalut dollojuvvojedje golmma oasis.
Iđđes álggos dollui čoahkkin gos háleštuvvui earret eará dihtorteknologiija vejolašvuođain eamiálbmotgielaide.
Dán oktavuođas Norgga sámediggepresideantta Aili Keskitalo doalai sáhkavuoru mas son buvttii ovdan Romssa universitehta giella- teknologalaš olahusaid sámegielaide, earret eará elektrovnnalaš sátnegirjjit, e-oahpponeavvut, teakstadivvunreaiddut ja nu ain. Dán čoahkkimis maid háleštuvvui das, ahte man dehálaš lea oažžut dieđut iešguđetge eamiálbmotgielain.
Álgočoahkkima maŋŋá álge dasto virggálaš rahpandoalut gos iešguđetge eamiálbmot dahje stáhta ovddasteaddji dolle sáhkavuoru mas sii muitaledje eamiálb- mot gielaid diliin iešguđetge guovlluin máilmmi. Maiddái Norgga beale sámediggepresideanta Aili Keskitalo doalai rahpansáhkavuoru.
«Sávan ahte dát jahki lea mielde buorideame máilmmi eamiálbmotgielaid dohkkeheami ja oinnolašvuođa. Sávan maid
Earenomáš fuolas eamiálbmogat ledje das, go máŋggat gielat leat earenoamáš rašes dilis. Sis goittotge lea dál doaivva go ON čalmmustahttá eamiálbmotgielaid dáinna lágiin.
Katarina Barruk guoimmuhii rahpandoaluid oktavuođas
Rahpandoaluid loahpas eamiálbmot artisttat guoimmuhedje olbmuid.
Ubmisámegiel hálli ja artista Katarina Barruk lei maid bovdejuvvon guoimmuhit. Son lei hirbmat movtta go maiddái ubmisámegiella beassá gullot Unescoguovddážis.
Barruk ii leat fuolas iežas giela dilis.
Muhtumin son goittotge dovdá nu gohčoduvvon etnohuša, das go lea su ovddasvástádus ovddidit su giela ja kultuvrra. Seammás son goittotge diehtá, ahte dát lea dušše dábálaš oassi su eallima ja dan ferte dušše dohkkehit. Dalle go son vásiha dan, de son smiehttá ahte váldoálbmoga nuorat eai dárbbaš goassige smiehttat dákkár áššiid.
Dát lea earenoamáš ášši mii lea laktása dušše eamiálbmot- dahje unnitlohkogielaid nuoraid eallimii.
Barruk mielas nuorain lea earenoamáš dehálaš rolla eamiálbmotgielaid ovddideamis. Son lea hirbmat movtta juos son sáhttá váikkuhit eará sámegiel dahje eamiálbmot nuoraide iežas musihkka bokte.
Barruka mielas leat guokte ášši mat leat dehálaččat sámegielaid ovddideamis nuoraide. Vuosttažin son namuha sámegieloahpahusa ja son ávžžuhage buot nuoraid oahpahallat sámegiela. Nubbin son namuha, ahte lea hirbmat dehálaš buori láhkai leat čeavlái iežas gielas ja áddet ahte giella gullá servodaga juohke oassái.
Son smiehttá, ahte vaikko vel davvisámegiel hálli ii vealttakeahttá áddešege su, de son lea goittotge válljen hállat upmisámegiela.
ahte dát jahki addá midjiide dan givrodaga ja daid návccaid maid mii dárbbašit joatkit iežamet oavánis barggu suodjalit iežamet gielaid» - Aili Keskitalo