Oahpu gazzat sámi birrasis geasuha nuoraid
Mannan gaskavahku lei Sámi allaskuvllas rabas beaivi.
Dohko ledje bovdejuvvon sihke nuoraidskuvllaid ja joatkkaskuvllaid oahppit, ja lei rabas buohkaide geain lea beroštupmi gullat ja oaidnit makkár fálaldagat doppe leat. Čájehuvvo ahte nuoraide lea sámi biras ja oahppu sámi peršpektiivvas dehálaš.
Fárrii gávpogis Guovdageidnui
Guovdageaidnulaš Isabel N. Kemi, gii lei álgán studeret Romssa gávpogis, válljii sirdit Sámi allaskuvlii.
– Dáppe beassá sámegiela praktiseret juohke beaivvi, lean sámi birrasis ja beasan seammás leat olbmáid ja bearraša lahka, muitala Kemi.
Ii leat dušše ruoktu mii geasuha, muhto eatnigiella maid.
– Dáppe leat hui buorit oahpaheaddjit, ja go lea unna skuvllaš, de oahpásmuvvá oahpaheddjiiguin eará ládje ja oažžu álkibut veahki. Dasa lassin oahppá olmmoš buorebut iežas eatnigillii, čilge son.
Sámegiella lea ovdamunnin
Kemi muitala iežas válljen lohkat sámegiela vuođđun iežas ohppui. Dat vejolašvuohta lei hui buorre Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.
– In meine gal bisánit dušše sámegielain, muhto dat lea buorre vuođđu mu ohppui, vejolašvuođaid ektui. Dat adno juohke sajis ja juohke diŋgii, nu ahte lea dušše ovdamunnin go sámegiella lea, lohká son.
– Oahput heivehuvvon midjiide
Allaskuvlla studeanttain ja muhtun bargosajiin ledje stánddat rabas beaivvi oktavuođas, gos lei vejolaš oažžut daid dieđuid maid dárbbahii iežas oahppogeainnu ektui.
Muhtun nuoraid- ja joatkkaskuvlla oahppit ledje hui sáhkkit ja jearahalle olu oahpuid birra, earáin fas leat juo gárvves plánat mo sii áiggoše dahkat.
Alva Haetta Schultz ja Elina Johansen Ijäs leaba vuosttaš jagi joatkkaskuvlla oahppit, muhto diehtiba juo sullii guđe oahppogeainnu áiguba válljet. Dasa heive ge Sámi allaskuvla hui bures.
– Sámi allaskuvla geasuha eambbo go eará allaskuvllat go dáppe leat buot oahput sámi peršpektiivvas, vai heive midjiide ja beassá hupmat eatnigiela. Dasa lassin beassá oahpes birrasis leat, dadjá Johansen Ijäs.
– Nu go Elina dadjá, de válljejin Sámi allaskuvlla dáppe Guovdageainnus sámi perspektiivva geažil. Maid danne go háliidivččen orrut ruovttus, ja bargagoahtit oahpaheaddjin dáppe Sámis, lasiha Haetta Schultz.
Danne lea Sámi allaskuvla bivnnut sámi nuoraid gaskkas.