Eambbo oahppit jotket joatkkaskuvllas
Logut čájehit ahte dál jotket eambbo joatkkaskuvllaoahppit joatkkaskuvllas dahje oahpahallin maŋŋil vuosttaš skuvlajagi.
Dát guoská sihke sidjiide geat lohket oahppospesialiserenfágaid ja sidjiide geat lohket fidnofágaid, čállá Máhttodepartemeanta preassadieđáhusas.
Eambbosat oahpahallin
Leat maid eambbo fidnofágaoahppit go ovdal, geat jotket oahpahallin maŋŋil go gerget nuppiin jagiin joatkkaskuvllas.
– Munnje lea illudahtti go unnit oahppit heitet skuvllas, ja go oahpahallilohku lea lassánan badjel 10 proseantačuoggáin viđa jagis. Dat čájeha ahte olu manná rivttes guvlui, lohká máhtto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner.
Oahppodirektoráhta ođđa statistihkka lea geahčadan man olusat ohppiin jotke njuolga vuosttaš luohkás nuppi luohkkái, ja nuppi luohkás goalmmát luohkkái joatkkaskuvllas maŋimus viđa jagis. Logut čájehit maid man olusat leat njuolga álgán oahpahallin maŋŋil go guokte jagi leat lohkan fidnofága joatkkaskuvllas.
Statistihkka čájeha ahte logut leat lassánan. Nuppi luohkás goalmmát luohkái álget 86,7 proseantta ohppiin, dát lohku lea lassánan 81,7 proseanttas. Dát lassáneapmi lea eanas dáhpáhuvvan fidnofágaprográmmain. Oahppospesialiserenfágain jotke olles 95,7 proseantta nuppi luohkás goalmmát luohkkái 2018 čavčča.
Buorre ovdáneapmi fidnofágain
– Mii olu ovttasbarggaimet bargoeallima ovddasteddjiiguin oččodan dihte buori ovdáneami fidnofágaid dáfus. Go ovdamearkka dihte geahččat teknihka ja industriála buvttadan suorggi, de lea lohku lassánan 57 proseanttas 61 prosentii 2017:s 2018:i. Leat ain menddo olusat geat eai fidne oahpahallansaji, muhto mii oaidnit buori ovdáneami gos eambbosat go ovdal ožžot oahpahallansaji, eambbosat čađahit ja cevzet oahppu, dadjá Sanner.
Ráđđehusas lea mihttun ahte 9:s 10 oahppis geat álget joatkkaskuvlii, galget čađahit ja ceavzit oahppu 2030:s.
Logut mat čájehit gallis leat heaitán joatkkaskuvlla oahpus maŋŋel nuppi skuvlajagi, leat njiedjan viđain proseantačuoggáin maŋimus viđa jagis.
Lassáneapmi buot fylkkain ja oahpuin
Buot fylkkat, earret go okta, sáhttet čájehit ahte eambbo joatkkaskuvllaoahppit leat joatkán skuvllas.
Vuosttaš skuvlajagi dáfus, lea eanemus ovdáneapmi Tromssas ja Nordlánddas. Vestfoldas lea seamma áigodagas njiedjan dát lohku.
Rogalánddas ja Sogn og Fjordanes leat eanemus oahppit geat jotket maŋŋel vuosttaš skuvlajagi, doppe jotket 90 proseantta ohppiin, Finnmárkkus ges lea unnimus proseantalohku, doppe jotket 80 proseantta ohppiin. Logut eai leat njiedjan guđege oahppoprográmmas.
– Leat ain menddo olu oahppit geat eai loavtte dálá joatkkaskuvllaoahppovuogádagas. Danne lea dehálaš ahte mii geahčadat iešguđet modeallaid, nu go ovdamearkka dihte molsasanmodeallaid mat kombinerejit práksisa ja teoriija ja mat buorebut vuhtiiváldet daid ohppiid geat eai loavtte. Dát statistihkka čájeha ahte mii leat rivttes geainnu alde, dadjá Sanner.