Suopma rihkkon olmmošvuoigatvuođaid sámediggejienastuslogu áššis
ON olmmošriektekomitea lea cealkán ahte Suopma lea rihkkon SP soahpamuša, go hálddahusriekti dohkkehii 93 ođđa sápmelačča.
– Mun lean duođaid ilus, illudan oba sámi servodaga bealis. Min váidalus lei hui dehálaš, mii leat bargan sámi servodaga, kultuvrra árvvuid ja árbevieruid mielde. Dat maid nanne dan maid olles Sámi servodat lea juo diehtán:
– Sápmelašvuohta ii eale iige sirdás girkogirjjiin iige vearrologahallamiin. Min searvi lea dáidán doaimmahit badjel 100 siiddu čilgehusaid, vástádusaid ja eará materiála ON:I, ášši čoavdima várás, čállá Sámi Árvvut -searvvi várreságadoalli Guhtur-bieraMauri-petra Biret preassadieđáhusas.
Rihkkon SP soahpamuša
25 sápmelačča ásahedje searvvi Sámi Árvvut rs, searvi váiddii Suoma alimus hálddahusrievtti duomu ON olmmošriektekomiteai. Dál lea ON olmmošriektekomitea cealkán mearrádusa váidagis, mat gusket Suoma sámediggelága §3, mo Suoma alimus hálddahusriekti lea dulkon lága. Komitea cealká ahte Suopma lei rihkkon siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša, Sp-soahpamuša. Komitea lea gieđahallan lea go Suopma rihkkon namuhuvvon SP soahpamuša artihkkala 25, mii lea politihkalaš representatiivvalaš riekti, ja artihkkala 27, mii lea riekti kultuvrii. Komitea ii atnán dárbbašlažžan dutkat lea go Suopma sivalaš eará artihkkaliid rihkkumušaide, danin go namuhuvvon artihkkaliid rihkkumušat leat čielgasat.
Sápmelaččaiguin lea iešmearridanriekti
Olmmošriektekomitea mearrádus lea 18-siidosaš, komitea mearrádus lea ovttamielalaš.
– Komitea oaivvilda Suoma alimus hálddahusrievtti mearrádusat, sápmelašmeroštallama ektui jagiid 2011 ja 2015, lea seastán sápmelaččaid iešmearridanrievtti ollašuvvama, árran sápmelaččaid vuoigatvuođa návddašit iežaset gielas ja kultuvrras. Mearrádusa mielde stáhta ferte earáhuhttit sámediggelága §3, mii meroštallá sápmelačča ja earáhusat fertejit dorvvastit sápmelaččaid iešmearridanrievtti. Suoma stáhta ferte atnit ávvira, ahte dákkár dilit eai dáhpáhuva šat goassige, čállá Juvvá Lemet Sámi Árvvut rs preassadieđáhusas gos čilge ON komitea mearrádusa sisdoalus.
Árvu nannejuvvon
Sámedikki ságajođiheaddji Sanila-aikio maid lei sádden váidalusa, ja čállá preassadieđáhusas ahte ON komitea cealkámuš áššái lea buorre.
– ON olmmošvuoigatvuođakomitea nanne dan árvvu, maid mii leat geažuhan áigá. Suoma alimus hálddahusriekti ii livčče ožžon spiehkastit sámediggelága teavsttas, danin go dat lea buhtten Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa iežas «oppalašvihkkedallamii» meattá lága sátnehámi ja Sámedikki válgalávdegoddi fuolalaš bargguide juohke ohcamušas. Mii galgat dál ságastallat sáddet rievtti dárkkisteapmái, vai oažžut ášši ruovttoluotta lágalašvuođa dássái, čállá Tiina Sanilaaikio.
ON guorrasan Sámedikki oaivilii
Olmmošvuoigatvuođakomitea lea guorrasan Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oaivilii, mas lea gávnnahan, ahte AHR tulkon spiehkkasii lágas iige vuođđuduvvan govttolaš ja objektiivvalaš eavttuide.
Ášši duogáš
Suoma alimus hálddahusriekti (AHR) mearridii jagi 2015:s dohkkehit váidagiid mat gusket sápmelašvuhtii Suoma bealde. Olbmot ledje váidán go eai beassan Suoma Sámedikki jienastuslohkui. Jienastuslohkui ledje jagi 2014:s sullii 800 olbmo ohcan beassat, goasii 500:s dáin dohkkehuvvojedje jienastuslohkui. Sii geat eai beassan jienastuslohkui dalle, sáhtte váidit ášši Suoma alimus hálddahusriektái ja nu dahke ge 182 olbmo.
Dáin 182:s, Suoma alimus hálddahusriekti, dohkkehii 93 ođđa olbmo sápmelažžan, ja nu sii besse jienastit Suoma sámediggeválggas jagi 2015:s.
Eat ožžon ságaide
Ávvir ii leat ožžon ságaide Suoma eiseválddiid kommenteret ášši, iige Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-aikio.