Áigot nannet Divttasvuona nuoraid iešdovddu, iešgova ja identitehta
Maŋŋel Divttasvuonaášši ledje olu nuorat morrašis ja heahtedilis. Dál galgá lágiduvvot nuoraidkonferánsa sin váste.
Sámi nuoraidkonferánssa čađaheami bokte áigu Árran bidjat fuomášumi earenoamážit nuoraide maŋŋel Divttasvuona-ášši.
Sii háliidit bidjat fokusa oadjebasvuhtii; oadjebasvuohta iežas rájiide, go lea eret Divttasvuonas, iežas identitehta go lea sápmelaš, čeavláivuohta iežas kultuvrras, árvvus, doaivvus ja jáhkus boahtteáigái.
Sidjiide lea dehálaš lágidit dákkár nuoraidkonferánssa.
– Sámedikki doarjja lea dehálaš
Ávvir čálii mannan vahkus ahte Sámediggi addá 205 000 ruvnno doarjjan Árran julevsáme guovdásjii Divttasvuonas lágidit nuoraidkonferánssa mii galgá rahpat gulahallama seksualitehta ja seksuála vearredaguid birra. Dan oaivvildit lágideaddjit leat dehálažžan.
– Oažžut dán doarjaga Sámedikkis lea dehálaš, danne go min nuorat, geat orrot ja ellet Julevsámi guovllus, dárbbahit dovdat ahte olles Sápmi doarju ja ahte leat fárrolaga dan dilis, dadjá Kristin Green Johnsen, jođiheaddji oasseprošeavttas «Tillitsbygging», Jaskka/trygg prošeavttas.
Jotket ain leat rabasin
Sidjiide lea dehálaš lágidit dákkár nuoraidkonferánssa, dainna áigumušain ahte joatkit bargguin mainna Árran julevsámi guovddáš lea bargan olu, sihke ovdal ja maŋŋel Divttasvuonaášši.
– Ferte ain joatkit leat rabasin ja duostat hupmat tabuáššiid birra. Dat dagaha maid buoret oktiigullevašvuođa nuoraid gaskkas Divttasvuonas ja Hápmiris, dadjá Green Johnsen.
Nannet nuoraid iešdovddu, iešgova ja identitehta
Nuorat vásihit iežaset identitehta čadnon Divttasvutnii hástaleaddjin maŋŋel Divttasvuonaášši.
– Áigumuš dainna lea nannet nuoraid iešdovddu, iešgova ja identitehta. Go Divttasvuonaášši almmustahttojuvvui, de bođii Divttasvuona servodahkii váivves duohtavuohta, go dárbbahuvvui doaivva ja jáhkku hábmet oadjebas ja buori servodaga boahtteáiggis, muhto maiddái ilu ja rámisvuođa leat sápmelažžan Divttasvuonas eret, čilge Green Johnsen.
– Mii lea ulbmil dainna?
– Ulbmil lea addit nuoraide doaivaga boahtteáigái, mo «duostat leat», mo eallit ain loavkašuhttimiin, mo bidjat rájiid alcces. Mii jurddašit ovddos gulvui, dan guvlui mainna mii bargat Jaskka/ Trygg prošeavttas, dat stuora rievdadus- ja ovdánahttinbargu mii dahkko Divttasvuona ja Hápmir suohkanis. Lea dárbbašlaš bargat eastadeaddjin, vuođđun daiguin vásáhusaiguin mat mis leat dál.
Nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla ohppiid váste
Konferánsa lágiduvvo oasseprošeaktan, «tillitsbygging» oktavuođas Árran julevsámi guovddážiin, gos okta ulbmil lea lágidit nuoraidkonferánssa lagas ovttasbargguin Doajmmasiebrren (DJS) fárrolaga.
– Dat maid gehččojuvvo dehálaš oassin luohttámušhuksemis. DJS lea dan rájes go Divttasvuonaášši bođii, háliidan bidjat fokusa guovdilastimii ja hukset dialoga seksualitehta ja seksuála vearredaguid birra. DSJ vásáhus lei ahte nuorat ledje morrašis ja heahtedilis, ja oidne dan liigedehálažžan dagahit sidjiide eambbo oadjebasvuođa ja árvvolašvuođa, ja rámisvuođa iežaset kultuvrii. Danne háliidit mii čađahit dán ovttas, čilge son.
Doppe leat sihke politiijat, dearvvašvuođadivššárat, mánáidsuodjalus ja SÁNAG.
– Sii galget leat oidnosis, muhto maiddái leat doppe jus oktage dárbbaha váldit oktavuođa. Váldoulbmiljoavku das gal leat Divttasvuona ja Hápmira suohkana nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla oahppit.
Doppe galget maid kultuvrralaš guoimmuheapmi ja logaldallit. Helsesista, Norgga dearvvašvuođadivššár sosiála mediain, Svein Utsi ja Maria Roysdatter Steinsvik bohtet logaldallat.