EVTTOHIT ÁSAHIT LÁVDEGOTTI
mii fuolaha ahte dutkan lea buorre ja ávkin sámi servodahkii
Sámediggeráđđi evttoha ásahit ehtalaš lávdegotti dearvvašvuođadutkamii mii galggašii fuolahit ahte dutkan lea buorre ja ávkin sámi servodahkii, ja ahte dutkan čuovvu ehtalaš njuolggadusaid.
Sámediggeráđđi nammadii 2016:s lávdegotti mas ledje ovddasteaddjit sámi dearvvašvuođafágalaš dutkanbirrasiin ja juridihkalaš fágačeahpit, mii galggai hábmet sámi dearvvašvuođadutkama várás etihkalaš njuolggadusaid evttohusa. Sámediggi háliida sihkkarastit ahte sámi dearvvašvuođadutkan vuođđuduvvo álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii, ja vuhtiiváldá ja árvvus atná sámi kultuvrra ja sámi servodaga girjáivuođa ja iešvuođa. Sámedikki dievasčoahkkin meannuda «Ehtalaš njuolggadusat sámi dearvvašvuođabálvalusaide» ja «Ehtalaš njuolggadusat ja kollektiivvalaš mieđiheapmi dutkat sámi dearvvašvuođa» geassemánu álggus.
– Ovdalgo oktage sáhttá dutkagoahtit dearvvašvuođa, de ferte deavdit muhtin eavttuid. Dutkan galgá dohkkehuvvot ovdamearkka dihtii muhtin ehtalaš lávdegottis. Sámediggeráđđi evttoha ásahit sullasaš instituhta sámi dearvvašvuođadutkamii nu mo lea nationála dásis. Dat ii leamaš sajis ja dan dárbbašat mii jođánit, čilge Sámediggeráđđelahttu Mikkel Eskil Mikkelsen ja lohká instituhta bargu livčče fuolahit ahte dutkan lea buorre ja ávkkálaš sámi servodahkii.
Dárbu kollektiivvalaš mieđiheapmái
Professor Siv Kvernmo lea dearvvašvuođadieđalaš fakultehta jođiheaddji UIT Norgga árktalaš Universitehtas Tromssas.
– Kollektiivvalaš mieđiheapmi lea hirbmat dehálaš. Dan čájeha ovddeš dutkan ja maid dálá dearvvašvuođafágalaš dutkan, maid mii jurddašat galggašii šaddat ávkin sámi servodahkii, lohká UIT dearvvašvuođadieđalaš fakultehta jođiheaddji professor Siv Kvernmo.
Muitala son jođihii dan lávdegotti maid dalá Sámediggi nammadii. Lohká lávdegoddái leamaš dehálaš ahte sápmelaččat galget beassat mielde mearrideamen makkár dutkan lea buorre dutkan.
– Sámi servodagas lea maid vuoigatvuohta «dohkkehit» mii sámi dearvvašvuođadutkan lea. Sámi iešmearrideapmi lea dehálaš dás mii guoská kollektiivvalaš mieđiheapmái ja ahte Norga lea vuolláičállán Ilo-julggaštusa, joatká professor Siv Kvernmo ja muitala Kanadas, Austrálias ja Ođđa Selánddas lea áigá juo mearridan ehtalaš njuolggadusaid, mat galget bagadit dearvvašvuođa dutkama mas eamiálbmot lea mielde.
Čilge dáid riikkain deattuhit ahte galgá leat ovttadássásašvuohta gaskal eamiálbmoga ja dutkiid, sihkkarastin dihtii ahte dutkan lea nu mo galgá ja ahte dat vuhtii váldá eamiálbmoga sierra dili ja kultuvrra.
Dárbu lávdegotti
Sámi dearvvašvuođadutkan ovdána jođánit, muhto lágat eai vuhtiiváldde, eaige leat gullevaš dutkanetihkalaš njuolggadusat sápmelaččaid kollektiivvalaš iešmearridanvuoigatvuođaid go guoská dákkár dutkamii.
– Mii evttohat ásahit olgguldas áššedovdi lávdegotti mas lea gelbbolašvuohta dearvvašvuođadutkamis, ja mas lea sámegiel ja sámi kulturmáhttu ja nu ain. Lea maid evttohuvvan lávdegottis galggašii maid gelbbolašvuohta álbmotrievttálaš prinsihpain ja dasa lassin geavaheaddji áirras, lohká Piera Heaika Muotka.
Bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegotti jođiheaddji, Márjá-liissá Partapuoli lasiha ahte geavaheaddji áirras galgá sáhttit lohkat juoidá dan áššái mii dutko sin birra.
– Mii eat oainne makkárge váttisvuođaid dán áššis. Mii jáhkkit bargu lihkostuvvá bures, go dáinna áššiin leat bargan birrasii logi jagi, oažžut sadjái ehtalaš njuolggadusaid ja lávdegotti. Lea vuosttaš geardde go oažžut sadjái juoidá mii sáhttá sihkkarastit ahte sápmelaččat fuolahuvvojit, loahpaha Sámediggeráđđelahttu Mikkel Eskil Mikkelsen.