– Deanučázádaga guolástusvuoigatvuohta lea šaddan GÁVPEGÁLVUN
«Sus geas lea guolástanvuoigatvuohta sáhttá láigohit earáide iežas guolástanvuoigatvuođa mearekeahtes áigái dahje dihto áigái. Guolástusvuoigatvuođa láigošiehtadus galgá leat čálalaš. Son gii láigoha guolástanvuoigatvuođa ii sáhte dan dahje osiid das dahje sirdit guolástusvuoigatvuođaid goalmmát olbmui, jus dat ii leat šiehtaduvvon láigosoahpamušas.
Son guhte lea láigohan, sáhttá cealkit eret láigošiehtadusa jus láigoheaddji lea verrošan guolástusvuoigatvuođain vaikko son geas lea láigohan dan, de muittuhan, iige leat máksán láiggu dahje eará láhkai lea rihkkon iežas ovddasvástádusaid šiehtadusas dahje guolástuslágas.
Láigoheaddji stáhtaoamastan čáziin sáhttá Eana- ja vuovdedoalu-ministeriija sáhttá meroštallat dárkkibut ásahusain». (Doaimmahus lea jorgalan paragráfa sámegillii).
Gáldu: https://www.finlex.fi – 11 § Kalastusoikeuden vuokraus lea čállon sihke suoma- ja ruoŧagillii.
Suoma eiseválddit leat rievdadan guolástuslága nu ahte lea lohpi láigohit earáide iežas bivdovuoigatvuođa. Dát mearkkaša ahte Ohcejoga olggobeale ássit, bartaeaiggádat, sáhttet gávppašisgoahtit iežaset vuoigatvuođaiguin.
Suopma fámuiduhtii guolástuslága miessemánu vuosttaš beaivvi. Lea paragráfa 11 mii addá lobi láigohit iežas guolástanvuoigatvuođa earáide, vissis dahje mearekeahtes áigái.
Deanučázádaga Guolástushálddahusa stivrrajođiheaddji Reidar Varsi lea hirpmástuvvan go Norga ii leat fuolahan iežas ássiid vuoigatvuođaid.
– Dát addá máttasuopmelaš bartaeaiggádiidda liige vuoigatvuođa láigohit dahje vuovdit sin guolástanvuoigatvuođa earáide. Ovdamearkka dihtii: Jus mun lea suopmelaš bartaeaiggát, de sáhtán ráhkadit čálalaš šiehtadusa ja hatti láigoheddjiin, ja de sáhttá láigoheaddji dáinna šiehtadusdokumeanttain oastit koartta logi euroi. Munno šiehtadus lea munno gávpi ja dan ii regulere okta ge. Suoma beale vuoigatvuođalaččat lohket dan seamma go mun. Dát lea njulgestaga heahpat ášši Dálkkádat- ja birasdepartemeantta ministarii go Norgga eiseválddit eai leat reageren, lohká Deanučázádaga Guolástushálddahusa (DG) stivrrajođiheaddji Reidar Varsi ja lasiha:
– Mii vuordit duođalaččat ahte departemeanta reagere ja ahte ii dohkket buot mii boahtá Suomas.
Šaddá gávpegálvun
Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ii loga iežas dovdat Suoma lága nu bures, muhto Sámediggi lea maid ožžon cavgilemiid Suoma bealde ahte ná sáhttá geavvat.
– Dat mearkkaša ahte guolástusvuoigatvuohta šaddá dál dego gálvun. Dat ođđa vuoigatvuođadoallit, bartaeaiggádat geat ásset olggobeale Ohcejoga, dat sáhttet spekuleret dainna. Sii han leat ožžon hui hálbbes ja erenoamáš guolástanlohpekoarttaid ja viiddiduvvon bivdoáiggi daid earáid turisttaid ektui. Dál sáhttet vuovdit dan vuoigatvuođa viidáseappot ja dainna lágiin stuorra dietnasa háhkat. Riggodagat mat rievtti mielde gullet báikkálaš olbmuide ja tienas ii mana DG:I , iige báikegottiide. Mu mielas lea hui duođalaš ášši, lohká Sámediggepresideanta Aili Keskitalo.
Lohká su mielas orru leamen plána vuoruhit turisttaid ovdalii Deanuleagi sápmelaččaid. Čilge dát lea hui duođalaš ášši go buohkat han lea ovttaoaivilis Deanu luossanáliid ferte várjalit, jus luossanálit galget ceavzit Deanu čázádagas.
– Jus ferte ráddjet bivddu, de galgá vuoruhit báikeolbmuid go dat lea vuođđu sin kultuvrii. Muhto dál lea Suoma ja Norgga eiseválddit vuoruhan Lulli-suoma bartaeaiggádiid, lohká Aili Keskitalo.
Fasttes láhttenvuohki báikeolbmuid vuostá
Suoma bealde, Ohcejogas, lea Mika Aikio Deanučázádagas vuoigatvuođalaš. Son lea maid Ohcejoga váldostivrra sátnejođiheaddji, Deanu guolledoalloguovllu sátnejođiheaddji ja Ohcejoga kirkosiidda guolástan sátnejođiheaddji. Son čilge Suoma guolástuslága paragráfa 11 mielde, sáhttá dál láigohit earáide iežas guolástusvuoigatvuođa. Muitala šiehtadalle Deanusoahpamuša, de lei čielggas ahte luossa Deanučázádagas lea áitojuvvon ja bivdu galggai geahpedit. Muhto dalle besse olggobeale Ohcejoga ássit, bartaeaiggádat, Deanusoahpamuša bokte, ođđa vuoigatvuođalažžan Deanučázádahkii.
– Diet láhttenvuohki lea min suhttadan. Dasa lassin várrejuvvui Deanusoahpamuša 11.000 bivdokoarttas bartaeaiggádiidda 30 proseantta. Čáhceoamasteaddjit ja guolásteaddjigottit eai leat dohkkehan dan. Dál šattai velá fasttit go bartaeaiggádat ožžot velá gávppašišgoahtit, láigohit dahje vuovdit, lohká Mika Aikio.
Son deattuha dát ášši ii leat ráđđádallojuvvon vuoigatvuođalaččaiguin Deanučázádagas. Lohká dat lea maid suhttadan sin ja lohká iežas áddet bures manin Deanučázádaga guolástanhálddahus lea eddon.
Dálkkádat- ja birasministtar ii leat geargan vástidit
Ávvir ii leat ožžon vástádusa Dálkkádat- ja birasministaris ovdal go ášši manai prentemii.