Gudnebálkkašupmi go lea eallenagi rahčan sámi servodaga ovddas
Sámi Riikkasearvi lea geigen bálkkašumi Louise Bäckman:i go lea olles eallenagi bargan hukset sámi servodaga, ja lea buorre ovdagovvan sámi birrasii.
– Louise Bäckman lea Stockholm universitehta professor emeritus oskohistorjjás ja lea máŋggaid jagiid bargan garrasit hukset sámi servodaga, ja lea dutkan akademalaččat ja juogadan dutkandieđuid earáiguin, lohká Niila Inga sártnistis maid lea almmuhan Ruoŧa Sámi Riikkasearvvi neahttasiidui.
Sámi osku dutkan
Louise Bäckman riegádii 1926 Vaapsten čearus, ja son šattai vuosttaš sámi professor. Son lea máŋgga ládje leamaš ovdavázzin áiggis go alit oahppu sámiid gaskkas ja akademalaš ámmát sámi nissoniid gaskkas lei amas ášši ollugiidda.
Oskohistorjá ja etnografiija šattai su oahppogeaidnu. 1975:s disputerii Sáiva dutkamušain mii lea bassi váriid suojálaš luonddugáhppálaga birra. 1986:s nammaduvvui professoran. Sámi osku ovdal risttalašvuođa lei guovddážis go čađahii dutkama.
Bargan rievdadit boasttuipmárdusa
– Leat dávjjimusat olbmot geat leat olggobeale sámi servodaga geat leat historjjálaš gálduid čállán sámiid birra. Louisii lea leamaš dehálaš ovddidit sámi beali ja boastu ipmárdusa faskut eret mat leat báidnojuvvon davviriikkalaš ja risttalaš, čállá Niila Inga.
Son lea pioneara sámi nissondutkamis ja lea ságastallan nissoniid saji birra sámi servodagas.
Su eadni lei garra nisu
Su váhnemat, Tomas och Anna Klemensson, huksiiga «Atostugan» mii lea geassebáiki Átoklimpoes, Västerbottenis.
Dan áigge ii lean johtaleaddji sámiin lohpi hukset bistevaš visti stáhta eatnama ala, ja «Lappfogd» (sámegillii: sámefáldi) mearridii ahte viessu galggai gaikkoduvvot, muhto dasa ii miehtan Anna Klemensson, gii persovnnalaččat barggai dan ala oažžut eiseválddiid dohkkehit ahte visti oažžu orrut das.
Čohkkii sápmelaččaid Stockholmmas
Skuvlavázzin lei geasset skuvlagođiin Atostugan lahkosis ja giđđat ges internáhtas Skarvsjöby báikkis olggobeale Stenseele. Čakčat lei friddja johtit dálveguohtuneatnamiidda. Go Louise Bäckman lei 13 jahkásaš, de lei geargan skuvllas ja beasai veahkehit ruovttus ja čuovvut áhčis boazodoalus.
Louise Bäckman válddii realeksamena reivečálašeami bokte soađi áigge.
– Go ollii Stockholbmii váldit journalistaoahpu, de čohkkii son sápmelaččaid Stockholmmas go almmuhii unna almmuhusa Dagens Nyheter áviisii. Dalle ledje hirbmat olu sámit geat bohte, ja nu álggahedje sámi searvvi Stockholmmas. Son lei maid alggaheaddji dan vuosttaš pansámi dutkansearvvis, lohká Inga.
Earáide gállán luottaid
Bäckman lea juogadan iežas vásáhusaidis ja máhtu nuorat studeanttaide. Son lea leamaš mentor, ráđđeaddin ja inspiratevran Dalvadisteáhterjovkui ja Girona Sámi teáhterii.
– Son lea earáide gállán luottaid ja láhčán saji akademiijas nuorat sámiide. Louise Bäckman ánssáša oažžut Ruoŧa Sámiid Riikkasearvvi gudnebálkkašumi 2019:i ovddas, čállá Niila Inga.
Máŋga gudnebálkkašumi jo gártan
Ii leat vuosttaš gudnebálkkašupmi maid Bäckman lea ožžon.
1998:s oaččui Sámedikki gudnebálkkašumi.
2003:s oaččui gudnedoavttir namahusa Ubmi universitehtas. 2010:s oaččui dán jagáš ovdánahttinbálkkašumi Sámi nissonforumis ja 2012:s oaččui ges Ubmi sámivahkku gudnebálkkašumi.