Válga loahpahuvvon

Ikte lei Norggas suohkan- ja fylkkadiggeválga ja dál leat buori muddui čielggaduvvon makkár bellodagat leat vuoitit ja vuoittáhallit. Válga lea ge dan láhkai ahte álbmot mearrida makkár politihkka galgá ovddiduvvot iešguđet suohkaniin ja fylkkain boahttevaš njeallje jagi. Danne lea otná rájes juo válljejuvvon politihkkáriin dat bargu vuordágis, sihke sis geat besset posišuvnnaide ja sis geat gártet opposišuvnnas vuojehit iežaset politihka. Opposišuvnna bellodagaid áirasiin, sihke suohkanstivrrain ja fylkkadikkiin, aŋkke lea seamma stuorra ovddasvástádus go posišuvnna bellodagain hábmet ja váikkuhit buoremus lági mielde álbmogii buoret fálaldagaid ja bálvalusaid. Máŋgii eambbo vel go stivrejeaddji bellodagain, go sii han leat ovtta láhkai eanetlogu bellodagaid guođoheaddjit. Sii ovttaládje bearráigehččet vai eanet logu bellodagat eai daga mearrádusaid mat dagahit muhtumiidda beare heajos dili. Juste dasa šaddet ja berrejit ráhkkanit dat bellodagat ja listtut mat gevvet čohkkát opposišuvnnas boahtte njeallje jagi.

Dán jagáš válga lea leamaš oalle mihá jaskat, sihke suohkan- ja fylkkadiggeválga. Dasa dieđus lea maid sivva go máŋgga suohkanis bissehedje válgagiččuid surgadis helikopterlihkohisvuođa geažil, mas vihtta Álttá nuora ja ruoŧa helikopterpilohta dušše. Liikká ii leat dušše dat dat áidna sivva, go válgagižžu ii lean ealas ovdal lihkohisvuođa ge. Maiddái mearkkašeimmet ahte sámi suohkaniid politihkkarat eai vuorut sámegiela, go ovdamearkka dihte dán aviisii eai sádden politihkkarat eai ovtta ge preassadieđáhusa sámegillii. Maiddái sosiála mediain leat oaidnán ahte sámi suohkaniid politihkkarat eai geavat sámegiela iežaset politihkalaš višuvnnaid ja áigumušaid juohkimis. Dat dieđus addá heajos dovddu dasa mot boahttevaš njealji jagis áigot suohkan politihkkarat ieža vuoruhit sámegiela ovdáneami. Ii goit oro dakkár ášši maid beare garrasit vuoruhit politihkkarat, jus geahččat mii lea dan ektui ilbman válgagiččus.

Dán válgajagi lei maiddái Finnmárkkus ja Romssas historjjálaš fylkkadiggeválga, go vuohččan čađahuvvui dán guovtti fylkkas oktasaš válga. Finnmárkkus ja Romssas orrot ollu sápmelaččat, muhto liikká ledje unnán politihkalaš višuvnnat sámi guoski áššiid birra. Lea hui ártet go sámi guoski áššiid birra eai beroš hupmat eambbo. Erenoamáš imaš go dat bellodagat main leat sápmelaččat njunnošis eai vuojehan eambbo sámi guoski áššiid, ja das sáhttit goit namuhit Bargiidbellodaga, Sosialisttalaš Gurutbellodaga, Nordkalottfolket ja maiddái Guovddášbellodaga.

Lea hui ártet go sámi guoski áššiid birra eai beroš hupmat.