Sámi pasieanttaid rievttit heajos dilis

Dutki Anette Iren Langås Larsen Nuortta universitiehttas Bådådjos lohká su dutkan čájeha ahte Norgga dearvvašvuođabargit livčče buoret barggu bargan jus dovddašedje sámi kultuvrra. Su dutkamis boahtá ovdan, ahte lea váttis dearvvašvuođabargiide fállat sámi buhcciide ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusa go sis lea unnán sámi kulturgelbbolašvuohta. Dán dutkamis boahtá maiddái ovdan surgadis dáhpáhus, go buohccidivššár šattai sápmelaš buohcci čatnat gitta go ii gulahallan suinna. Dasa lei sivva go divššáris ii lean máhttu sámekultuvrra birra ja guhkkin eret máhtii sámegiela. Dát dáidá leat dušše okta máŋgga ovdamearkkas man funet sáhttá mannat go dearvvašvuođabargiin ii leat sámegiel- ja kulturmáhttu.

Vuosttašamanueansa Anette Iren Langås Larsen muitala mo dušše logátoassi studeanttain bohtet oahpat sámi kultuvrra birra ja navdá sivvan go dat ii leat geatnegahtton oahppu. Langås dadjá ge, ahte nu guhkká go ii leat bággu oahpat sámi kultuvrra birra, iige loahppageahččaleamis jerro dan birra, de šaddá dat dušše symbolalaš oahppu. Dat lea duođaid surgat go dearvvašvuođaoahpuin ii gáibiduvvo eambbo oahpaheapmi sámiid birra, go dat sáhttá leat njuolgut váralaš go dearvvašvuođabargiin ii leat sámi kultuvrra birra máhttu.

De sáhttá ge jođánit gártat dakkár dillái ahte dearvvašvuođabargi dahká boasttu mearrádusa movt pasieantta galgá viidáseappot čuovvulit, nu go geavai ge dan dáhpáhusas go sápmelaš pasieantta gurpe gitta seŋgii. Das ii leat eahpádus ge ahte sámegielagiidda ja sápmelaččaide ii leat álkes dilli go buohccájit. Ii dušše gielalaččat, muhto eanaš dearvvašvuođabargiin ii leat áddejupmi, iige máhttu sámekultuvrii. Dat maiddái sáhttá leat njulgestaga áittan sápmelačča dearvvašvuhtii.

Ii dárbbaš eará go dan ovdamearkka smiehttat, ahte dáčča kultuvrras lea ovttaoaivilis son gii orru jávohaga, muhto sápmelažžii lea dat áibbas nuppe láhkai. Son vuosttalda jus orru áibbas jávohaga. Dasa lassin lea maid sápmelaš dávjá oahpahuvvon dasa ahte ii galgga váidalit buot, ja dávddaid birra maid ii galgga beare čuodjalit hupmat. Jus dearvvašvuođabargit eai dovdda dáid álkes kulturerohusaid, de han álgá ge juo sápmelačča dearvvašvuođa sihkarvuohta áitojuvvot.

Dat dutkan nanne dan maid leat ovdal cuiggodan, ahte dearvvašvuođaeiseválddit fertejit vuoruhit sámegiel ja sámekultuvrra oahpu iežaset bargiide ja maiddái boahttevaš dearvvašvuođabargiide. Das han lea gearddi sáhka movt sihkkarastit sápmelaččaide doarvái buori divššu.

Ii leat eahpádus ge ahte sámegielagiidda ja sápmelaččaide ii leat álkes dilli go buohccájit.