Rektor ii dieđihan gildii go BARGI LOAVKIDII OAHPPI
Fylkkamánni raporttas boahtá ovdan ahte Kárášjoga skuvllas lea muhtun bargi loavkidan oahppi. Liikká ii gielda ožžon dieđu dan dáhpáhusa birra. Oahppit maid vásihit ahte bargit eai bisset givssideami.
Romssa ja Finnmárkku fylkkamánni lea doallan bearráigeahču Kárášjoga skuvllas. Bearráigeahču raporta, maid Ávvir lea ožžon, čájeha ahte Kárášjoga skuvla ja gielda lea rihkkon njeallje lága. Leat njeallje láhkarihkkuma oktan guoktelogi njulgenčuoggáiguin maid skuvla ja gielda galgá divvut.
Loavkidan oahppi
Romssa ja Finnmárkku fylkkamánni lea ožžon váidaga gos okta bargi Kárášjoga skuvllas, lea loavkidan ovtta oahppi. Dá lea maid okta dain láhkarihkkumiin maid Kárášjoga skuvla lea dahkan. Kárášjoga skuvlla rektor Jan Gunnar Johansen muitala sis lea okta dahpahus, ja dan sii fertejit iskat ja guorahallat mii lea geavvan.
– Go mii oažžut diekkár dieđuid, de mii váldit dan duođas ja čuovvut dan ášši. Dat lea áibbas dohkketmeahttun, go mánáide galgá leat dorvu ja oadjebasvuohta skuvlabirrasis. Mii galgat čielggadit áššiid, eambbo in kommentere ášši birra, dadjá Johansen.
Raporttas čuožžu muhtimat ohppiidjoavkkus leat muitalan ahte bargit dábálaččat eai guldal sin jus muitalit ahte eará bargi lea loavkidan ohppiid. Dat guoskevaš oahppit eai diehtán leat go dat oahppit, geat leat vásihan loavkašuhttima bargis, geahččalan váldit oktavuođa rektoriin. Johansen duođašta ahte sutnje lea váidon okta dahpahus ja deattuha ahte sii eai guođe diekkár áššiid.
Ii leat ollen dieđihit
Fylkkamánni lea konkluderen ahte skuvla ii leat sáhttán duođaštit ahte sii leat dieđihan skuvlaeaiggádii dáhpáhusa birra. Fylkkamánni lea váldán oktavuođa skuvlaeaiggádiin, muhto doppe eai muitán iežaset ožžon dákkár várrehusa. Rektor Jan Gunnar
Johansen mieđiha, ahte sii eai leat ollen dieđihit ášši.
– Dat lea mu geatnegasvuohta dahkat dan, in ollen dien áššis dieđihit ja dat lea mu ovddasvástádus. Muhto mii leat rievdadan rutiinnaid, ja de mannet ge buot dieđut dáin skuvlaáššiin skuvlaeaiggádii, dadjá Johansen.
Oahppit vásihit bargit eai bisset
Raporttas čuožžu maid earret eará ahte muhtun skuvlamánát vásihit eai buot oahpaheaddjit bisset jus oahppit vásihit givssideami. Muhtun oahppit čujuhedje konkrehtalaš dáhpáhusaide gos muhtun lea váldán oktavuođa skuvllain givssideami dihte, muhto skuvla ii leat dahkan maide dainna áššiin.
Muhtun oahppit leat maid vásihan ahte ádjána máŋga beaivve ovdal go skuvla iská givssidanáššiid, ja muhtun áššiid eai oba leat ge iskan. Johansen muitala ahte lea unnitlohkku oahpaheddjiin geat eai beroš.
– Mii fertet buoridit rutiinnaid ja leat rievdadan stuora oasi das maid fylkkamánni lea čujuhan. Dat lea dáđi bahábut hui heitot jus oahpaheaddjit eai bisset diekkár dáhpáhusaid, dat orru dego sii dohkkehit dan givssideami. Eanaš min oahpaheaddjit čuvvot mielde ja bissehit givssideami, dadjá Johansen.
Njulget boasttuvuođaid
Romssa ja Finnmárku fylkkamánni oainnu mielde ii leat skuvla dárkkistan njuolggadusaid movt sii galget sihkkarastit ahte buot bargiin lea gelbbolašvuohta oaidnit jus oahppis ii leat oadjebas ja buorre skuvlabiras. Raporttas čuožžu skuvllas ii leat bargovuohki mii čilge bargiide movt sii galget fuolahit ohppiide buori skuvlabirrasa. Danin galgá Kárášjoga skuvla njulget boasttuvuođaid ja áigemearri dasa lea cuoŋománu 20. beaivve 2020.