Darvánan korona geažil Filippiinna sullui
Mikkel Sara ja su bearaš ledje vuolgán galledit su eamida eatni seamma beaivvi go Norga giddejuvvui. Dál sii leat darvánan Filippiinna sullui ja eai beasa ruoktot Guovdageidnui.
Mikkel Sara ja su eamit Beverlie oktan nieiddažiin Sara Elisabethain leat korona geažil darvánan Beverlie ruovttubáikái Mindanao Filippiinna sulluin.
Seamma beaivve, njukčamánu 12.beaivve, go stáhtaministtár Erna Solberg giddii Norgga, de lei Mikkel Sara bearrašiin álggahan sin mátkki Filippiinnaide. Son lohká leat leamaš lihkoheamit go gárte dán dillái.
– In mun ipmirdan mii lei geavvan ovdal 14. beaivve ja UDI lei dalle ovdal vuolgima dušše oppalaččat ávžžuhan gáržžidit johtima dušše dárbbašlaš mátkkoštemiide. Mun jerren dalle mii lea dárbbašlaš ja mu mielas lea oalle dárbbašlaš ahte eamit beassá vuolgit iežas eatni lusa. Ovttatmanu go deike bođiimet de rievddai dilli, muitala Mikkel Sara.
Gárte errenáigái Filippiinnain
Maiddái Filipiidna bidje garra gáržžidemiid álbmogii justa maŋŋel go bearaš bohte riikii ja sii gárte čohkkát guokte vahku errenáiggis.
– Dearvvašvuođabargit bohte deike juohke nuppi beaivve mihtidit temperatuvra ja dáppe šattai streaŋgasat. Ii leat dušše vuolgit olggos. Dáppe leat gidden geainnuid ja lea dušše juohke bearrašis gii oažžu pássa ja beassá vuolgit olggos, dadjá Mikkel.
Gidden girdijohtolaga
Filippiinnain lea gidden sin girdijohtolaga ja leat dušše eará riikkaid ambassádat geat sáhttet viežžat iežaset riikkaid borgáriid ruoktot. Dát girdit gohčoduvvojit Sweeperflight.
– Dáid girdiid mielde lea oalle lotteriija beassat mielde. Dát girdit váldet álggos iežaset riika borgáriid ja jus lea liige sadji girdis, de fertet vuolgit ieš girdišilljui ja vuordit doppe beassat mielde Sweeperflightii. Dat mii lea váttisvuohtan jus vuolggán dohko, de in soaitte šat beassat vuolgit doppe eret deike ruoktot vuotnáma lusa, dadjá son.
Son namuha vel ahte Davao girdišilljui ádjána golbma diimmu vuoddjit ovtta guvlui.
Doaivva beassat Sweeperflighta mielde
Bearrašis lei áigumuš beassat Sweeperflighta mielde mii manai maŋŋebárga, muhto sii ožžo dieđu ahte girdi lea dievva.
– Munnos lea ustit gii maid áiggošii vuolgit ruoktot Norgii su mánáid lusa, muhto ii son ge beasa. Son lei girdišiljus viggamin beassat girdi mielde, muhto ii ožžon bileahta. Mun jáhkán dat leat dušše mannan golbma dahje njeallje girdi dan maŋimuš mánu, dadjá son.
– Eat lean vuolgit jus livččiimet diehtit
Mikkela eamit Beverlie lea áhpeheapme ja dan eaba diehtán ovdal jovde Filippiinnaide.
– Mun livččen kánske ipmirdit dán dilálašvuođa buorebut. Jus livččen diehtán ahte eamit lea mánáidládje ovdal go vulggiimet, de in jáhke mii oba livččiimet ge vuolgán. Eamit háliidivčče Norgii, go ballá dieđusge jus šaddet makkár ge komplikašuvnnat mánáin. Sus lea dat ballu ja danne háliida vuolgit johtilit. Dat lea vuorjašuhtti go diehtit ahte jus dáppe geavvá mihkkige, de ii leat dáppe dat seamma dearvvašvuođabálvalus go Norggas, muitala Mikkel.
Son dovdá iežaset gártan dorvvohisvuhtii olgoriikii.
Olu bákčasat geafudit nahkáriid
Mikkel lea ieš vuordimin čibbeprotesačuohpadeami ja son lohká ahte sus leat garra bákčasat ja geavaha dálkasiid. Bákčasiid geažil ii bálle oađđit.
– Mus leat dálkasat alddán muhto dain dálkasiin ii leat leamaš dál ávki. Mun lean dáppe fitnan doaktára luhtte ja son ii sáhttán eará dahkat go fállat medisiinnaid. Dat leat seammalágán medisiinnat maid mun fidnen Norggas.
– Dego speallat bingo
Bearaš galggai vuolgit ruoktot cuoŋománu 22. beaivve.
– Dalle go bohte dieđut ahte berret mátkkoštit ruoktot de mii geahččaleimmet beassat ruoktot, muhto dáppe leat dušše dat Sweeperflightat. Beassat daid mielde lea dego speallat bingo, go eai leat Norgga eiseválddit geat sáddejit girdi, dadjá Mikkel.
Imaštallá manne Norga ii viečča
Son doalaha oktavuođa Norgga ambassádain ja sii sáddejit dieđuid goas dát Sweeperflightat mannet.
– Muhtomin oažžut dieđu guokte beaivve ovdal ja oktii bođii diehtu beaivvi ovdal go dát girdit mannet. Dat orru dainna lágin ahte sii sáddejit dieđu dušše vuoi orru nu ahte sii leat geahččalan veahkehit. Dál lea dan duohken man olu borgárat dáppe leat dain eará riikkain mat sáddejit girdiid ja lea go vel midjiide sadji, lohká son.
Mikkel imaštallá manne Norgga eiseválddit eai leat sádden girdi viežžat iežaset borgáriid ruoktot.
Norgga eiseválddit čállet sii leat bargamin girdiid sáddet Asiai, Afrihkái ja Mátta-amerihkkái, gos leat olu norgalaččat.
– Mii joatkit geahččalit oažžut saji norgalaččaide girdimiidda maid davviriikkat ja eará Eurohpá riikat čađahit siviila gearggusvuođa Eu-ortnega mielde, dadjá UD heahtejođiheaddji Thomas Stangeby.
Eallit diehtemeahttunvuođas
Sus ii leat doaivva beassat vuolgit ruoktot ovdal maŋŋá miessemánu 16. beaivve.
– Sisriikkalaš girdit álget mannat dalle, muhto ii dat leat daddjon ahte rahpet Davao girdišillju. Dat lea gitta miessemánu 15.beaivái, muhto dat han sáhttá guhkiduvvot. Jus dat guhkiduvvo miessemánu olggos, de kánske beassat geassemánus. Ferten lohkat ahte dáinna dilin gal šlundu ja olmmoš lea oalle vuollin, olmmoš ii dieđe goas ja mo beassá ruoktot, dadjá Mikkel.
Olu norgalaččat
Son muitala leat olu norgalaččat geat leat Filippiinnain geat leat viggamin beassat ruoktot ja sii leat maiddái ásahan Facebook-joavkku «Norsk filipinsk corona virus gruppe» gos sii juhket dieđuid ja vigget ovttasbargat oažžut fuomášumi Norgga eiseválddiin ja mediain sin oažžut ruoktot.
– Dáppe leat olu sullot gos leat norgalaččat geain leat mánát, muhtimin leat mánát geat dárbbašit čuovvoleami. Dáppe ii leat dakkár čuovvolanfálaldat ja sii eai leat vel beassan ruoktot. Dušše dán sullos leat birrasii 40-50 norgalačča, muitala son.
Nelggiin jápmet geafesolbmot
Son muitala leat gullan ahte muhtin eará sulluin leat olbmot álgán nelggiin jápmit.
– Dáppe leat olu geafes olbmot ja sis lea leamaš veaháš sisaboahtu, dál sii eai beasa bargat. Mun dieđán dušše kránnjá viesus leat guokte olbmo, nubbi bargá Davaos ja dat ii beasa dohko, go ii leat bargu de ii leat tienas ja borramuš. Su eamida oappá isit fitná sin bearrašii gávppašeamen biepmu vuoi birgejit, muitala Mikkel.
Balaha stuimmiid
Son ballá ahte dilli rievdá sulluin jus eiseválddit Filippiinnain jotket doallat riika gitta.
– Mun jurddašan ahte sáhttet stuimmit álgit go eiseválddit beare guhká dollet gitta. Mun in dieđe man oadjebasas dalle lea okta vilges olmmoš, jus nie sáhttá lohkat, lohká son.
Lea giitevaš
Su buorit ustibat ásahedje Spleis-akšuvnna, gos ruhta lea várrejuvvon gokčat bearraša mátkkoštangoluid. Maŋŋebárgga ledje čoaggán 14 520 ruvnnu.
– Mun lean issoras giitevaš buohkaide geat leat addán doarjaga sihke Spleisa ja Vippsa bokte, deattuha Mikkel.
– Ruoktu mu váimmus
Son lohká dilálašvuohta lea gártan noađđin bearrašii.
– Olugat vigget lohkat ahte ii gánnát hohpohallat deike dáppe lea ain vuos dálvi ja čoaskkis. Dat lea buorre leat eret, muhto buot buoremus lea leat ruovttus, loahpaha Mikkel Sara Filippiinnaid sullos.