Salomo (15) ii boahtán šat GOASSEGE RUOKTOT skuvlamátkkis
Diibmá, cuoŋománu 23. beaivvi, vulggii sudno áidna bárdni, 15-jahkasaš Salomo Unga, njealjebeaivásaš čuoiganmátkái skuvllain, muhto son ii boahtán goassege ruoktot.
Diibmá, cuoŋománu 23. beaivvi, vulggii 15-jahkasaš Salomo Unga čuoiganmátkái skuvllain, muhto son ii boahtán goassege ruoktot. Jagi maŋŋel muitaleaba su váhnemat rahpasit dan surgadis lihkohisvuođa birra. – Mii válljiimet rahpasit muitalit mii dáhpáhuvai. Dat lea veahkehan, muitala áhčči Tomas.
Váhnemat Tomas Unga ja Susanna Lörstrand Unga oaččuiga dan dieđu ahte sudno bárdni Salomo lei leamaš lihkohisvuođas.
Cuoŋománu 22. beaivvi 2019 lei álggos dábálaš beaivi Ungavehkii, Tomasii, Susannii, Salomoi ja unnaoappážii Paulinai. 15-jahkasaš Salomo lei ráhkkaneame vuolgit čuoiganmátkái Ábeskuvvui go váccii olgoáibmoskuvllas Vargenis Gironis. Skuvla lei dávjá mátkkis meahcis ja duoddaris, ja nu maid dan giđa go vulge čuoiganmátkái Ábeskuovu guvlui. Sii eai diehtán ahte lei maŋemus geardde go oidne Salomo eallime.
– Salomo illudii vuolgit čuoiganmátkái. Mii páhkkiimet ovttas suinna lávkka ja son duođas illudii. Mii doalvvuimet su skuvlii dan iđida ja nu sii vuoddjájedje bussiin Ábeskuvvui. Sii galge čuoigat Ábeskuovus ja čuovvot Kungsleden bálgá ja de galge čuoigat Norgga beallái.
– Dovdui ahte Salomo liikui Vargena skuvllas go beasai searvat olu mátkkiide duoddarii ja meahccái, go son háliidii gal šaddat Vazáš čearu boazovázzin, muitala Tomas.
Johka golggiidii
Vargena skuvlaluohká 12 oahppi ja golbma oahpaheaddji ollejedje Ábeskuvvui ja nu sii čuoigájedje Ábeskuovus duoddarii, lávkkat sealggis, ja galge čuovvut Kungsleden bálgá.
– Sii bisánedje ja borre beaiveborramuša, ja okta oahppi govvii Salomo justa ovdal lihkohisvuođa go son lea nu ilolaš, muitala Susanna.
Vargena skuvlaoahppit ja oahpaheaddji ollejedje Nissonjohkii das guovtti áiggi. Nissonjohka lea dábálaččat unna jogaš, ja go lei jiekŋa, de lei álki rasttildit dan. Vuhttui maid ahte eará olbmot ja skuterat ledje rasttildan joga sin ovdal.
– Muhtin oahppit ledje rasttildan joga, muhto Salomo ja nubbi oahppi leigga guovdu joga go de johka fáhkka dulvagođii. Čáhci loktanii ja johka golggiidii. Nubbi oahppi vikkai geassit Salomo bajás jogas, muhto golggiideigga joga mielde. Sudnos ledje sabehat juolggis, stuora lávkkat sealggis ja soappit gieđas, go dat dáhpáhuvai, muitala Tomas Unga.
– Eará oahppit ledje maid guovdu joga dego sullos go čáhci vel loktanii johtilit. Sii čužžo das measta guokte diimmu ovdal go gádjunhelikopter gájui sin, čilge áhčči Tomas.
Golggiideigga jogas
Mánáguovttos Salomo ja nubbi oahppi golggaiga Nissonjoga mielde sealggális, oaivvit ovddemusas, galbma čázis, jiekŋabihtáid ja stuora geđggiid siste.
Soai golggaiga virddis Nissonjoga mielde sullii gilomehtera dassá go Abeskuovvujohka dustii. Sudno oahpaheaddji viegai joga vulos ja ozai iežas ohppiid go maŋemus fuobmái nuppi oahppi huikime nuppe bealde joga ja de maid fuobmái sabehiid ceaggáme jogas. De son ipmirdii ahte Salomo lei das.
– Oahpaheaddji gálii Salomo lusa, lei sullii mehtera čáhci das ja gesii su bajás. Sus ledje rabas čalmmit, muhto lei jámálgan ja sakka galbmon. Dalle bohte earát maid veahkkin ja sii álggahedje heahteveahki ja jotke dainna dassá go helikopter bođii lihkohisvuođabáikái.
Gádjunhelikopter
Vuosttaš diehtu bođii sullii 14.33 gádjunvehkii SOS Alarmii Ruoŧas ja Norggas. Ádjánii meastta diimmu ovdal go gádjunhelikopter Jielleváris bođii lihkohisvuođabáikái Nissonjohkii. Nubbi helikopter fas gájui nuppi oahppi gii lei maid jogas, muhto son ii lean jámálgan. Salomo dolvojuvvui Davvi-norgga universitehtabuohccivissui Romsii go lei nu garrasit roasmmehuvvan.
– Salomos ii coahkkán váibmu golmma diibmui, muhto go ollejedje Romsii, de ožžo doaktárat su váimmu fas johtui. Sus lei rumaš nu galbmon dan jiekŋagalbmačázis ahte su temperatuvra lei dušše 22 lieggagráda.
Vuosttaš diehtu
Dalle Unga-veahka eai lean vel gullan maidege lihkohisvuođa birra. Unnaoappáš Paulina lei hárjehallamis Gironis ja Susann lei viežžame su ruoktot. Tomas lei ruovttus iežas dálus Gironis go doavttir gádjunhelikopteris fáhkka riŋgii sutnje:
– Álggos dárkkistii ahte mun lean Salomo áhčči. De son muitalii ahte Salomo lei nu bahuid roasmmehuvvan ahte son ii soaitte ceavzit. Mun in ipmirdan álggos, inge háliidan jáhkkit dan. Doaivu han lea dat maŋemus mii guođđá olbmo, muitala Tomas.
Doavttir maid riŋgii Susannii. Son muitala ahte dovdo dego livččii ikte dáhpáhuvvan.
– Lea dego ikte go mun ožžon dan dieđu. Odne lea justa jagi áigi. Álggos mun in ipmirdan maidege ja fáhkka mii leimmet olles veahka jođus Romsii universitehtabuohccivissui Salomo lusa.
Romssas buohcciviesus
Davvi-norgga universitehtabuohcceviesus Romssas vealládii Salomo, ja go iske su oaivvi, de oidne man bahuid son lei roasmmehuvvan.
– Min jáhkiimet gitta lohppii ahte son galggai birget. Doaivu lea maŋemus mii guđii min. Muhto go doaktárat jerre jus moai Susannain letne jurddašan organdonašuvnna birra, de ean nagodan šat guldalit, muitala Tomas.
Dološ geasseorohat
Sullii 55 diimmu maŋŋel lihkohisvuođa Nissonjogas de doaktárat mearridedje jáddadit respirator-mašiinna mii doalai 15-jahkasaš Salomo Unga heakkas. Son jámii cuoŋománu 25. beaivvi Romssa universitehtabuohccivissui.
– Mii jáhkkit ahte son lei nordadan oaivvi geađgái Nissonjogas, ja vaikko ožžo váimmu coahkkit, de son jámii dohko johkii. Salomo nu liikui čáhcái ja son álo lávii dadjat ahte háliida orrut čázi
lahka. Mun lean bajásšaddan Geatkesavvonis, Muoná eatnogáttis, nu ahte čáhci lea álo leamaš lahka, muitala Susanna.
– Mu veagas lei nai geasseorohat Romssas dolin nu ahte Salomo beasai jápmit dološ máttuid geasseorohahkii, muitala su áhčči, Tomas, ganjalčalmmiid.
Váhnenguovttos leaba maid duhtavaččat buot vehkiin maid oaččuiga sihke skuvllas, gádjunveagas ja Romssa universitehtabuohcciviesus. Sii dolle maid muitobottu Romssas Salomoi gos sámi báhppa lei mielde.
Earenoamáš dáhpahus
Tomas, Susanna ja Paulina eai leat dovdan ahte lei muhtima sivva go lihkohisvuohta geavai. Sii eai sivahala skuvlla ge go lei lihkohisvuohta. Olgoáibmoskuvllas Vargenis leat dávjá mátkkis ja sii maid isket váraid ovdal go vulget mátkkiide ja guorahalle maid dan ášši, muhto boađus lei ahte lei lihkohisvuohta.
– Dan vára ii mannan oaidnit ovdagihtii ahte johka sáhttá fáhkka golggiidit. Jus skuvlaoahppit livčče minuhta ovdal dahje maŋŋel dan joga rasttildan, de ii livčče dat lihkohisvuohta geavvan. Muhto nu lea eallin, dat mii galgá dáhpáhuvvat, dat dáhpáhuvvá.
– Go bargá bohccuiguin, de diehtá makkár fápmu luonddus sáhttá leat, dan ii mana bissehit, muitala Tomas Unga.
Moadde beaivvi maŋŋel lihkohisvuođa Unga-veahka fitne helikopteriin lihkohisvuođabáikkis.
– Dovdui deaŧalažžan fitnat doppe Nissonjogas. Mii vácciimet dan johkagáttis gokko Salomo jámii, ja gávnnaimet su gahpira, nuppi soappi ja fáhcaid. Su sabehat ledje ollisin go bukte daid ruoktot midjiide, ja maid su biktasat mat sus ledje alde, muitala eadni Susanna.
Válljen rahpasit muitalit lihkohisvuođa birra
Nubbi oahppi, gii maid golggiidii joga mielde, lea muitalan ahte son lei čázi vuolde ii ge diehtán mii lea vulos dehe bajás. Son roasmmehuvai geahppasit ja dolvojuvvui Jiellevári buohccivissui gos lei moadde beaivvi.
Salomo Unga hávdáduvvui mánu maŋŋel Girona girkus ja dolvojuvvui Muodoslompolo hávdeeatnamii gos sihke Tomas ja Susanna leaba eret. Veahka lea maid válljen rabasin leahkit lihkohisvuođa ja morraša birra, ja sii čállet sosiála mediain ja juhket Salomo govaid.
– Dovdo deaŧalažžan juohkit Salomo govaid ja muittuid. Go leimmet Romssas, de álge nu olu ságat gullot, nu ahte mii válljiimet leahkit rahpasat ja muitalit ieža mii dáhpáhuvai. Dat lea veahkehan mu ja mun lean ožžon olu doarjaga olbmuin Instagramas, ja sii juhket maid govaid sus, muitala áhčči Tomas.
Veahki ohcan
Unnaoappáš Paulina vázzá seamma olgoáibmoskuvllas Vargenis go Salomo ja son lea ožžon buori veahki skuvlla bokte. Muhto Susanna ja Tomas eaba dovdda ahte servodat lea veahkehan sudno.
– Ii gávdno makkárge suodjalus ja veahkki rávesolbmuide go dakkár dáhpáhus geavvá. Moai letne ieža šaddan ohcat veahki. Olles veahka lea leamaš Kárášjogas ja ožžon buori veahki SÁNAG:S ja Tomas lea joatkán divššu maid oažžu sin bokte, dat lea leamaš buorre sutnje. Mun lean ieš maid ohcan veahki, čilge Susanna.
Jahki vássán
Dál lea jahki vássán dan rájes go lihkohisvuohta geavai ja go maŋemus geardde oidne Salomo. Dat vahkut leat leamaš lossadat go jahkebeaivi lahkonišgoahtá, ja cuoŋománu nuppi beaivvi Salomo livččii deavdán 16 jagi.
– Mun váillahan Salomo nu olu ja maŋemus vahkut leat leamaš hui lossadat. Váillahan go son lávii čuorvut munnje: – Áhčči, áhčči, mus lea juoidá muitalit dutnje. Muhtumin dovddan ahte son lea dáppe čohkkáme mu bálddas, dadjá Tomas Unga.
– Min beana maid váillaha su, dat vealláda Salomo seaŋggas, ja jáhkán dat maid ipmirda ahte son ii boađe šat ruoktot.