Čuovvolit riikarevišuvnna cuiggodemiid

Riikkarevišuvdna almmuhii dan vahkkus guolástanraportta mas garrasit cuiggodit Norgga eiseválddiid guolástanpolitihka das mii guoská guolástaneriide ja njuolggadusrievdademiide go dain leat leamaš heajos váikkuhusat riddoservodagaide, earret eará leat bargosajit jávkan. Riikarevisora Per-kristian Foss dadjá Romssa – ja Finnmárkku NRK:I, ahte lea duođalaš go dat lea dagahan heajos váikkuhusaid guolástandoaimmaide. Daid rievdadusaid geažil leat ge šaddan unnánat guolástanfatnasat, muhto stuorábut, ja guolástanearit eai leat šat seamma čavgadit čatnon guollefatnasiidda.

Raporttas boahtá ovdan ahte divraseappot guolleearrehattiid geažil lea šaddan álgit mearraguolástemiin. Earrehattit leat ge divron hirbmosit, ja eanemusat leat earit divron guollefatnasiin mat lea vuollel 11 mehtera, namalassii fatnasiin maiguin bivdet vuonain ja mearas lahka rittu. Smávimus fatnasiiguin álget ge nuorat ovddemuš guolástit, nu ahte dat lea dagahan nuorra olbmuide váddáseabbon álgit guolástemiin. Rievdadusat daid smávimus guollefatnasiid ektui lea ge dagahan heajos váikkuhusaid riddoservodagaide, go eriid vuovdima ja oastima geažil lea váikkuhan dasa mot guolleearit leat juohkásan geográfalaččat. Dat fas lea dagahan dakkár heajos váikkuhusat ahte buot smávimus fatnasiidda lea váttis buktit guliid gáddái go leat jávkan guolledustehagat. Jagi 2018 ledje ge unnit guolledustehagat go 2004 jagis, nu ahte dat lea duođalaš.

Smávimus fatnasiiguin álget ge nuorat ovddemuš guolástit, nu ahte dat lea dagahan nuorra olbmuide váddáseabbon álgit guolástemiin.

Riikkarevišuvdna moaitá ge garrasit go rievdadeamit čuhcet njuolgut guovddáš guolástanpolitihka prinishppaide, ja dan oaidná riikkarevišuvdna duođalažžan go lea dagahan heajos váikkuhusaid ollu riddoservvodagaide. Dál ávžžuha ge riikkarevišuvdna ahte Ealáhus – ja guolástandepartemeanta dahká dárkilis váikkuhusguorahallama dasa mii guoská earrevuogádahkii. Dasa lassin rávvejit máŋga eará doaimmaid dahkat, earret eará rievdadit eaiggátvuođa njuolggadusaid smávimus guollefatnasiidda ja árvvoštallat doaimmaid mot seailluhit unnimus guollefatnasiid riddoguovlluin.

Daid berre dál departemeanta dárkilit čuovvulit vai šaddet buoret vejolašvuođat fas birget vuotnaguolástemiin ja nu maiddái sáhttet álggahit eambbo guolledustehagaid rittuide. Leat oaidnán dađi bahábut ahte doaimmat mat leat biddjon johtui gáhtten dihte vuotnaguolástemiid eai leat doaibman optimálat, nu go dat gielddus stuorra guollefatnasiidda bivdit vuonain ja siskkobealde riddolinnjá. Dán olis lea maid áigi fas geahčadit riddoguolástanlávdegotti barggu mas ledje evttohan sierra lága vuotnaguolásteddjiid váras mas nannejuvvojit sin historjjálaš vuoigatvuođat. Dalle easka sáhttit fas oaidnigoahtit čuovgadeappot boahtteáiggi vuotnaguolásteddjiide.