100 mehtera govddo eanauđas fierran Deanuleagis
Láiri ja stuorra geađggit leat fierran geainnu ala Áitesavvona bokte Deanu gielddas ja geaidnu giddejuvvui dan geažil. Stáhta geaidnodoaimmahat váruha dál ahte lea stuorra uđasvárra ain báikkis.
Deanu gielddas leat lávvardaga miessemánu 23. beaivvi rájis fierran uđđasat Áitesavvonbávttiid bokte, sullii 2 kilomehtera badjelis Roavvegietti. Vuossárgga maŋŋágaskabeaivvi fierai stuorra eanauđas mii lei 100 mehtera govddu ja muhtin sajin lei 1 mehtera allat. Stáhta geaidnodoaimmahagas dieđihit ahte ožžo vuosttaš dieđu uđđasa fierrama birra lávvardaga dii. 19.20 ja vuossárgga miessemánu 25. beaivve dieđihuvvui dii 16.08 fierran ođđa eanauđas báikkis.
– Lea ain eahpesihkar dilli dás, vuordit ain vástádusa geologas gii lea dál báikkis geahčadeamen uđasbáikki. Dat lea hui máŋga mehteris sáhka ja dat lea ain vejolašvuohta ahte sáhttá fierrat ođđa uđas. Dáppe lea ain olu luovus eana mii sáhttá fierrat, dadjá Stáhta geaidnodoaimmahaga Bjørn Arnulf Larsen geas lea ovddasvástádus báikkis.
Ain stuorra uđasvárra
Larsen muitala báikkis gos uđas lea fierran lea ain luovus eana, muhto son ii bala ahte geaidnu billašuvvá uđđasa geažil.
– Dáppe lea olu eana ja geađggit mat leat luovus. Uđas lea sullii 100 mehtera govddu ja mii lei golgan geainnu ala ja mii govččai olles geainnu. Dáppe šaddá ollu čorgemuš, lea ain ollu mii lea luovos rámas miehtá geaidnoguora dáppe. Lea sáhka sullii 600-700 mehteris mii sáhttá ain fierrat ja dan ferte čorget. Dáppe šaddá ollu bargu oažžut geainnu ortnegii, dadjá Larsen.
Jus áigu vuodjit Deanus Kárášjohkii de ferte vuodjit Idjavuonduoddara ja Leavnnja bokte.
Geahčadit doaibmabijuid
Deanu gieldda rusttetjođiheaddji Solveig Therese Halonen muitala ahte sii leat gielddas dál geahčadeamen guovlluid gos giđđadulvi sáhttá čuohcan.
– Dieppe lea ain eana mii lea lihkadeamen ja diet guovlu lea okta dain guovlluin gos mis leat hástalusat uđđasiin. Dat lei buorre ahte ii oktage firron uđđasii. Mii vuordit ahte gielddas firret láireuđđasat nu mo dál lea, doaivumis dat manná bures. Mis eai leat nu galle báikki gos sáhttet fierrat dákkár uđđasat, dadjá Halonen.
Eai leamaš stuorra hástalusat
Halonen muitala ahte gielddas ii leat leamaš stuorra eanauđasvárra, eai ge sis leat leamaš hástalusat dan ektui.
– Dál lea dieđihuvvon veahá dulvi, muhto mii oaidnit ahte midjiide ii dulvi váikkut nu garrasit nu go álggos lei navdon. Mii geahččat makkár doaibmabijuid mii sáhttit bidjat johtui dulvvi ektui ja láiraguovlluin, loahpaha Halonen.
Lassánan dulvevárra olles Deanučázádagas
Deanu gielda dieđiha ahte einnostusat leat boahtán Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtas (NVE) ja Suoma dulvanguovddážis geat fáktejit Deanučázádaga dulvedili. Sii árvalit ahte lea eanemus dulvi geassemánu bealde.
– Man stuorra ja goas dat giđđadulvi deaivida, lea dieđusge das man alla temperatuvrrat leat ja jus boahtá arvi vel dan lassin. Prognosat čájehit ahte dulvi lea geassemánu 8.–15. beaivvi go guhkesáiggedálkeeinnostusat leat guorahallon Deanučázádaga guovlluin. Einnostusat dieđihit 10- jagi dulvvi Buolbmága mihtidanstašuvnna bokte ja 50- jagi dulvvi oalgejogain badjin Deanučázádagas, dieđiha Deanu gielda.
Gielda ávžžuha ássiid, geain leat opmodagat ja árvodávvirat dulvevára guovlluin, ráhkkanit sihkkarastit opmodagaid ja árvvuid. Rádjat bođudávviriid mat sáhttet mannat dulvvi mielde.