– GAŽADIT Suoma biraspolitihka
Suoma Sámediggepresideanta Tuomas Aslak Juuso oaivvilda ahte go Akkerman Finland Oy lea ožžon várrenlobi de dagaha dat ahte Sámediggi ferte gažadit olles Suoma biraspolitihka.
Darvvátvári meahcceguovllus Eanodaga gielddas áigu ruvkefitnodat Akkerman Finland Oy ohcagoahtit minerálaid, 245,44 km2 sturrosaš guovllus. Dal leat ožžon várrenlobi mii bistá guokte jagi.
Suoma sámediggepresideanta Tuomas Aslak Juuso divvu gažaldaga olles suoma biraspolitihkkii go leat meannudan ja mieđihan dákkár lobi dán guovllus.
– Ruvkelága mielde čuožžu ahte jus dahká stuora vahága sámi kultuvrii de ii berrešii leat vejolaš addit lobiid mat sáhttet dagahit ruvkke ásaheami. Min oainnu mielde hukse earenomážit suoma vuođđoláhka, ovttas ruvkelágain, eastadanvejolašvuođaid ásahit ruvkkiid sámi ruovttuguvlui, dadjá Juuso.
Suodjaluvvon guovlu
Guovllus leat olu suodjalanguovllut, suodjalanprográmmat ja lágain ásahuvvon duottarguovlu man ulbmilin lea seailluhit luonddu mánggabealatvuođa ja sámekultuvrii vuoruhit dáid guovlluid.
– Ja lihkká dal leat addán dan várrenlobi dan guvlui mii galggšlii leat nu garrasit suodjaluvvon. Dat cegge gažaldaga olles suoma biraspolitihkkii jus ášši ovdána dan dillái ahte ruvke vel ásahuvvo dehe makkárge dutkandoaimmat álggahuvvojit, dadjá Juuso.
Váidán ášši
Suoma Sámedikki bealis leat váidán ášši Davvi- Suoma hálddahusriektái . Ovdal lea leamaš sullasaš ášši Leahttáseanus ja das lea hálddašanriekti meannudan ahte Sámedikkis ii leat váidinvejolašvuohta.
– De leat Suoma Sámedikki bealis lihkká váidán dan várrenlobi Giehtaruohttasa bálgosis. Mii eat dohkket dakkár ruvkevárrema mii ovddida dakkár eanangeavaheami plánen- ja dutkandásis dan guvlui mii lea várrejuvvon ruvkedoaimma čielggadeapmái ja vejolaš ruvkeásaheapmái, dadjá Tuomas Aslak Juuso.
Boasttuvuođat meannudeamis
Suoma Sámediggi oaivvilda ahte ášši ii lea meannuduvvon riekta go meannudanproseassas leat boasttuvuođat leamaš. Ohcanlohpi ii leat leamaš oidnosis Eanodaga gielddavisttis meannudeami oktavuođas. Seammás ášši ii leat dieđihuvvon sámegillii nu movt giellaláhka geatnegahttá.
– Mii eat sáhte dohkkehit dáid sivaid dihtii dán ášši. Lága mielde ferte leahkit oidnosis. Ja dat ii leat jorgaluvvon sámegillii nu go giellalágas lea geatnegahtton. Dáin ákkain leat váidán dán ášši, dadjá Juuso.
– Mii arvostállat máid vel Sámediggi sáhttá dahkat dan áššis. Mii áigut goit leahkit aktiivvat dán áššis, lohká Suoma sámediggepresideanta Tuomas Aslak Juuso.
Vuosttaš lávki
Suoma Sihkkarvuođa- ja kemikáladoaimmahaga Tukes váldohoavda Ilkka Keskitalo čilge ahte dat ohcanlohpi lea juolluduvvon Darvvátvári meahcceguvlui Eanodaga gielddas. Dat lea vuosttaš lávki guhkes proseassas go Suoma ruvkelágas leat golbma lávkki, dadjá son.
– Álggos dagat dan várrenohcamuša. Dat addá fitnodahkii vuosttašrievtti ohcagoahtit dan guovllus. Dat lea dáhpáhuvvan dal Akkerman Oy fitnodahkii. Muhto sii eai oaččo geavahit mohtorfievrruid, dego báikkálaš olbmot, go ohcagohtet guovllus, čilge Keskitalo.
Maŋŋel guokte jagi
Guokte jagi maŋŋel oažžu Akkerman Oy fitnodat ohcat rogganlobi, čilge Keskitalo. Jus dakkár ohcamuš boahtá Tukesii de bidjet sii johtui šiehtadanproseassa gos buot olbmot besset cealkámušaid
ja oaiviliid buktit. Sihke gielda, Sámediggi ja boazoealáhus ja eananeaiggádat sáhttet de cealkámušaid ovdanbuktit.
– Muhto rogganlohpi addá dušše lobi ohcat minerálaid ii ge buvttadit daid.
– Maŋŋel 15-20 jagi de sáhttá boahtit goalmmát lávkái mii lea ruvkelohpi, mii addá fitnodahkii ruvkelobi. Muhto dan lohpái dárbbašuvvojit maid olu eará lobit vai sáhttet ruvke ásahit – roggan ja buvttadit guovllus, čilge Ilkka Keskitalo.
Eai leat gulahallan Sámedikkiin
Sihkkarvuođa- ja kemikáladoaimmahat Tukesis ii leat leamaš gulahallan Sámedikkiin dehe sámiiguin guovllus go ii gávdno rogganlohpi guovllus.
– Go lea sáhka várrenlobis de ii lea dahkkon ja Akkerman Oy fitnodagas lea easka lohpi ohcat rogganlobi maŋŋel 2022.
– Muhto jus eai gávdno hehttehusat suoma ruvkelágas de ferte Tukes juolludit rogganlobi suoma ruvkelága mielde, čilge Ilkka Keskitalo, Sihkkarvuođa- ja kemkaliedoimmahagas Tukesis.
Eai leat iskan birrasa
Biras- ja luondduváikkuhusaid iskkus ii lea vel dahkkon guovllus go dat vuosttaš várrenlohpi ii atte rogganlobiid. Dakkár biras- ja luodduváikkuhusaid iskkus guovllus sáhttá maid billistit luonddu ja eatnamiid, oaivvilda Keskitalo.
– Gávdnojit go minerálat guovllus maid sáhttá roggat? Jearrá Ávvir.
Sihkkarvuođa- ja kemikáladoaimmahat Tuke čilge ahte Fennoskándia
davviguovllu eatnamin leat olu minerálat.
– Muhto gos ja makkár minerálat leat dan mii eat dieđe. Guovllus eai gávdno historjjálaš iskosat. Dat galgá dal Akkerman Finland Oy fitnodat ohcagoahtit. Minerálaid sáhttá gávdnat guhkes áiggi dárkilis iskosiid maŋŋel máŋgga báikkis dan guovllus, oaivvilda son.
– Man guhká sáhttá ruvke bistit guovllus? Jearrá Ávvir.
– Álggos fertejit gávdnat minerálaid, ja de ferte iskat daid. Ja de sáhttá dan gažaldaga vástidit, vástida Ilkka Keskitalo, Sihkkarvuođaja kemikáladoaimmahaga Tukesa váldohoavda.