ÁLGGAHAN NAMMAČOAGGIMA ruvkeplánaid vuostá
Hollándda fitnodat Akkerman Finland Oy lea ožžon guovtti jahkái ohcanlobi Darvvatvári meahcceguvlui mii lea Eanodaga gielddas. Dan rájes lea boazoeaiggát Ergon Duommá Ánne Minna Biret Ellen vuosttaldan ruvkeplánaid Giehtaruohttasis gos su bearrašis leat b
Akkerman Finland Oy fitnodat oaččui cuoŋománus ohcanlobi Darvvatvári meahcceguvlui Eanodaga gildii. Guovllus lea luondu suodjaluvvon ja lea oassin Giehtaruohttasa bálgosis gos viđa siidda bohccot guhtot. Váldohoavda Jan Hendrik Akkerman lea ovdal duođaštan Ávvirii ahte sin fitnodat ohcagoahtá minerálaid Tarantovaara guovllus Eanodaga gielddas. Guovtti jagi sisa sii sáhttet maid ohcat rogganlobi guovllus.
Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda
Sámi boazoeaiggát ja eadni Minna Näkkäläjärvi, Ergon Duommá Ánne Minna Biret Ellen, lea dan álggahan nammačoaggima go son lea fuolastuvvan Giehtaruohttasa luonddu bealis ja maid sámenuoraid boahtteáiggis. Son lea ovttas joavkkuin leamašan hábmeme ja čállime dan neahttasiiddu.
Minna čilge ahte neahttasiidduin son čájeha ahte eat hálit makkárge várren-, málbmaohcandahje ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasii go lea hearkkes luondu guovllus. Gii beare lea buresboahtin vuolláičállit neahttasiidui ja čájehit doarjaga Suomanjárgga lundui ja čázádagaide, čilge son.
– Dat lea gal liggen mu váimmu go sámit leat ipmirdan ahte ii leat jearaldat dušše min bálgosa guovllus, muhto olles Sámi guovllus.
– Mu jurdda lei álggahit neattasiiddu danin go mis eai leat makkárge lágat midjiide dorvun. Dat lea min áidna vejolašvuohta geahččaladdat váikkuhit dasa ahte Akkerman geassáda guovllus, go oidnet ahte mii eat leat akto dainna áššiin.
Nammačoaggin vulggii Jiehtáčearu várremis
Siidu almmustuvai duorastaga interneahtas. Namat čoggojuvvojit maid báberveršuvnnaide, danin go buohkain ii leat interneahtta. Nammačoaggin lea álggahuvvon go Tukes attii cuoŋománus várrema Jiehtáčearu guvlui Hollándda Akkerman Finland Oy málbmaohcanfitnodahkii.
– Seammás neahttasiidu váldá beali vuostálastit buotlágan Giehtaruohttasii plánejuvvon ruvkefidnuid. Orru áibbas jáhkkemeahttun man álki Suoma dálá ruvkelága mielde lea cegget ruvkefitnodaga gosa beare háliidit. Eai sii beroš báikkálaš olbmuid vuostálastimis, dadjá Minna Näkkäläjärvi
Suoma sámediggepresideanta Tuomas Aslak Juuso lea maid ovdal cealkán Ávvirii ahte son oaivvilda ahte go Akkerman Finland Oy lea ožžon várrenlobi, de Sámediggi ferte gažadit olles Suoma biraspolitihka.
Neahtta- ja báberčujuhusaid ulbmilin lea čoaggit nu olu namaid go vejolaš ja geiget daid mearrádusaid dahkkiide. Nammačoaggima ii dárbbaš vuolláičállit go oktii jogo interneahtas dahje báberveršuvnnas, čilge Minna.
Fargga 2000 nama
Duorastaga rájes leat badjel 1900 nama čoggojuvvon neahttasiiddus «Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda». Logut čájehit ahte eanemusat leat olbmot Helssegis čállán namaid Eanodaga ruvkeplánaid vuostá, badjel 400 olbmo. Eará olbmot maid máddin Suomas leat čállán namaid, eanemus namat leat čállon Tamperes, Oulus, Turkus ja Roavvenjárggas.
Ožžon doarjaga
Giehtaruohttasa ruvkeplánaid sii vuosttaldit earenoamážit go lea sámeguovlu ja maid luonddu ja čázádagaid erenomášvuođaid dihte, ja maiddái danin go Suoma sámeguvlui eai leat ovdalaččas ceggejuvvon ruvkket, oaivvilda Minna Näkkäläjärvi.
– Suomanjárgga guovlu lea nannosit suodjaluvvon luonddu iešvuođaid dihte. Mun lean maid álggahan Facebook-siiddu, man namma lea «Giehtaruohttasa duoddariid beales ruvkkiid vuostá». Dat lea čoaggán oanehis áiggis badjel 2 200 liikojeaddji rastá rájáid, earret eará Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
‒Dat addá movtta ja fámu bargat Suomanjárgga ja Giehtaruohttasa luonddu ja min sámenuoraid boahtteáiggi ovdii go nu máŋgasat leat čájehan doarjaga Facebook-siiddu bokte, ja maiddái priváhta ságastallamiin, cealká Minna Näkkäläjärvi.