Bieggamillodieđáhus suhttada ja eadduda
Ráđđehus evttoha čavget njuolggadusaid mat gusket bieggamillohuksemiidda. Mannan vahkku almmuhii ráđđehus dieđáhusa gáddebieggamilluid birra, man áigumuš lea čavget bieggafápmokonsešuvnnaid ja nannet báikkálaš ja regionála čanastumi. Ráđđehus deattuha ahte bieggafápmu mearkkaša ain olu min fápmovuogádagas boahtteáiggis. Muhto čoavdin dihte dan bures, de dahkat rievdadusaid mat addet buoret proseassaid, čielgasit árvvoštallamiid ja jođánet čielggadeami. Ráđđehus deattuha ahte Norga dárbbaša čielggaduvvon ja ođastuvvon bieggafápmopolitihka mii addá buohkaide geaid fátmmasta, vuordevaš rámmaid.
Vaikko vel ráđđehus gohčoda ge dán historjjálaš čavgemin mii buorida dálá vuogádaga, de lea dieđáhus sihke suhttadan ja eaddudan sápmelaččaid. Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka dadjá sámediggeráđi bealis reagerejit go ráđđehus ovddida dakkár árvalusa mas ain vuoruhit bieggaindustriijaaktevrraid ja go hábmejit dakkár konsešuvdnavuogádaga mas lea vejolaš ásahit diekkár sisabahkkenprošeavttaid sámi boazodoalloguovlluide earret eará. Norgga Sápmelaččaid Riikkasearvvi jođiheaddji, Runar Myrnes Balto lohká iežaset njulgestaga hirpmástuvvan go ráđđehus láhčá dili hukset vel eambbo bieggamilluid boazodoalloguovlluide. Son imaštallá go eai doahttal ahte guovllut gos bieggamillopárkkat leat eai anit šat guohtunguovlun. Son čujuha ge dán oktavuođas Frostating lágamánnerievtti cealkámuššii dán birra Fosen bieggamillopárkka huksema oktavuođas.
...orro ge čájeheame ahte sápmelaččat ain boahtteáiggis fertejit ráhkkanit doarrut industriijaberoštumiid vuostá.
Dat lea áibbas čielggas ahte bieggamillopárkkat eai boađe goasse heivet boazoguohtoneatnamiidda, go dat lea nu stuorra sisabahkken. Vuosttažettiin leat bieggamillot hirbmat stuorrát ja jitnii, nu ahte dat sihke váldá saji, lea gavdnjan sihke sturrodaga ja jiena dihte. Dasa lassin šaddet luottaid hukset daid lusa ja milluid gaskkaide ja linjjáid maiguin fievrredit el-rávnnji eret milluin. Dušše dat juo iešalddis muitala, ahte boazodoallu vaháguvvo stuorráid dákkár huksemiiguin. Dat dieđáhus dađibahábut orro ge čájeheame ahte sápmelaččat ain boahtteáiggis fertejit ráhkkanit doarrut industriijaberoštumiid vuostá. Norgga guovddášeiseválddit ja politihkkarat čájehit unnán beroštumi sámi vuoigatvuođaide. Dat dagaha dieđus váttis dillái, go dávjá šaddet smávva jovkkožat ja vel eaŋkilolbmot ge doarrut stáda vuostá diggelanjain.