Sávvá eanet turisttaid čakčamánus
2020 geassi lea leamaš Arctic Coast fitnodahkii dat heajomus geassi 12 jagis. Fitnodat, mii čájeha turisttaide Sámi kultuvrra Finnmárkkus, ovttasbargá sápmelaččaiguin geat muitalit árbevirolaš ja ođđaáigásaš sámi eallimis.
– Dat moadde turistta geat leat fitnan leat eanaš norgalaččat ja dánskalaččat, muitala Arctic Coast beaivválaš jođiheaddji Jan Olav Evensen.
– Dan rájes go ásaheimmet fitnodaga 2008:s, de lea miehtá máilmmi olbmot galledan min. Earet eurohpálaččaid, de leat dáppe leamaš Austrália, Ođđa Selándda, India, USA, Mátta-amerihká ja Ásia olbmot. Mii vásihat ahte olbmot riikkain gos leat eamiálbmogat, čájehit stuora beroštumi oahppat sámi kultuvrra birra, lohká Evensen.
Arctic Coast oktan kantuvrrain gávdnat Gilivuonas Finnmárkkus. Dat fitnodat lea Evensena dieđuid mielde áidna fitnodat mii Hurtigrutena ovttasbargguin fállá mátkkiid main sámi kultuvra lea guovddážis.
– Dábálaččat viežžat Hurtigrutena gussiid Gilivuonas ja doalvut sin fas fatnasii Donjevutnii mii lea 35 kilomehtera nuorttabealde Gilivuona. Guossit leat min mielde birrasii bealgoalmmat diimmu.
Disney-beaktu váilu
Dán jagi lea leamaš mearkkašahtti unnán beroštupmi.
– Dán jagi ja áigodaga lea korona-pandemiija leamaš guovddážis. Dássážii leat viežžan gussiid dušše njeljii dan rájes go vuosttaš skiippa bođii Gilivuona gáddái geassemánu 21. beaivvi. Leat leamaš njeallje smávva joavkku, lohká Jan Olav Evensen, gii dábálaččat ofelastá turisttaid miessemánu 10. beaivvi rájes. Cuoŋománu lohppii lágida Arctic Coast dábálaččat skohter-mátkkiid dan seamma guovllus.
Evensen lei sávvan ahte Disney-filbma «Jikŋon 2», mii fokuserii sámi kultuvrra ja mas Disney diinii jáhkkemeahttun 1,45 miljovnna dollara juovlamánu vuosttaščájálmasa maŋŋel, galggai ávkin dáid guovlluide ge.
– Mii leimmet sávvan nu, muhto eat sáhte gal lohkat «Jikŋonbeavttu» leamaš vel. 2015 rádjái lea leamaš dássedis turistalohkolassáneapmi, muhto dan maŋŋel de lassáneapmi lea bisánan ja velá vel unnon. Mii leat sávvan ahte 2020:s Hurtigruten ražista liige olu márkanastit min ofelastima, muhto das ii boahtán mihkkege go korona bissehii dan.
Meahcasteapmi ja bohccot
Unnimusat gávcci guossi galget ja eanumus vihttalogis čáhket.
– Bajimus guosselohku mearÁvvir riduvvo bussečohkkánsajiin ja lávu sturrodagas, muhto mii leat hui duhtavaččat dainna loguin. Lea doarvái go 50:s lea mielde. Go leat nu unnán go gávccis, de šaddá mátki buoret ja maiddái eambbo persovnnalaš. Mis lea máŋgii geasis gal dievva busse, muhto lea han erohus skiippa sturrodagas ja galle guossi skiippas leat, nu ahte guosselohku gal rievddada, čilge Evensen.
– Mii leat dál bargan dainna juo soames jagi, nu ahte mii leat heivehan prográmma dađistaga go ipmirdat maid mátkkošteaddjit dáhttot diehtit. Meahcástallan ja boazodilli lea álo gelddolaš sidjiide. Sii háliidit gullat boazodoalli eallinvuogi birra.
Duhtavaš ovttasbargoguimmiiguin
Jurdda fállagoahtit mátkkiid ja vásáhusaid Gilivuona ja Donjevuona gaskkas Hurtigrutena gussiide lea Evensen gii hutkkai. Sámivuođa čájehit lei juoga man Hurtigruten dasto sávai.
– Dat álggii juo 1990:s. Sámi kultursisdoallu lei Hurtigrutena sávaldat. 2008:s, go álggaheimmet dan, de ovttasbargagođiimet Davvi Siida fitnodagain. Davvi Siidda Ellinor G. Utsi ja Ailu N. Utsi leaba leamaš mielde hábmeme mátkkiid. Ledjen lohkan olu sámi kultuvrra birra ja dovden Finnmárkku historjjá, muhto sudno boazodoalloeallin lea leamaš riggodahkan ofelastimis, muitala Evensen.
Dábálččat ceggeba Ellinor ja Ailu stuoralávu gos vuostáiváldiba gussiid.
– Korona-pandemiija dihte eat ceggen stuoralávu dál. Leat ceggen unnit lávu Davvi Siidda váldosiidii jur olggobealde Gilivuona.
Muitalit viidát
Bealgoalmmat diibmosaš ofelastimis lea olu sámi kultuvra mii guossuhuvvo mátkkošteddjiide.
– Ovtta ofelastimis mii geargat oba olu muitalit sámi historjjás, dáruiduhttimis, árbevieruin, duojis ja ođđaáigásaš eallinvuogis. Mii váruhat ahte eat muital nu ahte ipmirdit boastut, ahte jáhkkigohtet sámit ain ellet lávuin ja ahte beaivválaš bivttas lea gákti. Mii deattuhit ahte sámit ellet seammaláhkai go earát Norggas. Sii ásset ođđaáigásaš viesuin, geavahit ođđaáigásaš rusttegiid ja veahkkeneavvuid, nu go dihtoriid ja interneahta. Go dan muitalit, de vásihat muhtumin ahte olbmot heahpanit go jáhkke eará, muitala Evensen.
2000-logu álggus Evensen logai Finnmárkku historjjá. Son lea maiddái gazzan oahpu Romssa universitehtas.
– Lean vissa gal eanaš historjjá lohkan Ottar čilgehusain gitta otnážii. Min ofelastin lea kvalitehta ja mii geat bargat dáinna, duođaid dovdat iežamet kultuvrra. Lean maid oahpahan sin geat dás barget, ahte oahpistit riekta. Jus fal jerret juoga man nu birra, mainna leat eahpesihkkarat, de mii iskat ja ohcat dieđuid. Ii leat lohpi iešalddis muitalastit iežas ipmárdusa mielde, jus fal ii dieđe lea go dat riekta. Dat njeaidá min luohtehahttivuođa.
Evensena dieđuid mielde lea ofelastin sámi guovlluin bures dohkkehuvvon sámi birrasis.
– Lea dehálaš ahte sámi kultuvra ovdanbuktojuvvo albma láhkai, vai duohta eallinvuohki boahtá ovdan. Mii eat romantisere dan eatge mearehutta. Jáhkán buohkat leat ovttaoaivilis ahte dat lea vuogas vuohki muitalit sámiid birra olles máilbmái. Earet eurohpaláččaid, de han mis leat guossit geat bohtet Austrálias, Ođđa Sealánddas, Indias, USA:S, Mátta-amerihkás ja Ásias.
– Makkár plánat lea ovddasguvlui? Lea go vejolaš viiddidit fálaldaga? jearrá Ávvir.
– Mis leat fal olu jurdagat, muhto justa dál dáhttut geavahit návccaid dálá fálaldaga bisuhit buorren, lohká Evensen, gii sávvá olu turisttaid boahtit go geassi loahpahuvvogoahtá.