– Dáppe vudjet dego mielaheamit
Biillaiguin gilvalit gili čađa:
Wenche Marie Sara ballá lihkuhisvuođa dáhpáhuvvat go nuorat eai doala leahttorájiid. Mannan lávvordaga son darvehii filbmii go guokte biilla gilvohallaba Máttaluobbala čađa. Leansmánni Øyvind Lorentzen lohká dehálažžan ahte olbmot cavgilit dakkár vásáhusaid politiijaide.
Guovdageaidnulaš Wenche Marie Sara lea dolkan dasa go olbmot, ja su vásáhusa mielde earenoamážit nuorat, eai doalat leahttorájiid go vudjet márkanis dahje olggobealgilážiid čađa.
Máttaluobbalis, Guovdageainnu lulábealde, lea leahttorádji 60
km/diimmus, muhto Sara vásiha ahte nuorat eai doahttal leahttoráji go vudjet giláža čađa. Son manai mannan lávvordateahkeda luoddagurrii filbmet biillaid go vudje, ja bijai filmmaža Guovdageainnu diehtotávvalii Facebookas vai olbmot besse oaidnit.
Biillat gilvohallet
Wenche Marie Sara orru ieš Máttaluobbalis, ja lohka máŋga jagi juo vásihan ahte dakko meaddel vudjet sihke biillat ja guorbmebiillat hirbmat leahtuin. Mannan lávvordaga son mearridii filbmii darvvihit biillaid leahtu.
– Mun oidnen ja gullen go guokte biilla mat álggos manne luksa, ja árvidin dat jorggihit fas. De viehkalin luoddagurrii filbmet. Mun oidnen ahte lei čielga gilvovuodjin, ja árvidan leahttu lei lagabui 150 km/diimmus go vudje luksa. Go jorggiheigga, ja bođiiga mu meattá, de várra oinniiga ahte ledjen das čuožžume go de soai goazasteigga, muitala Sara.
Unnán dárkkisteamit
Son lei okta dain gii moaddelogi jagi áigi barggai guhká ja garrasit oažžut vuolidit leahttoráji Máttaluobbalis. Su mielas lea váivi go olbmot eai doahttal dan.
– Lea hui váivi oaidnit ahte olbmot orrot dego badjelgeahččame leahttorájiid. Sullii vihtta-guhtta jagi áigi ledje politiijat hui viššalat dárkkistit johtolaga dáppe, ledje máŋgii geasis dáppe čuožžume. Muhto dan rájes eai leat oidnon, ja olbmot eai šat doahttal leahttorájiid, dadjá Sara.
Ballá lihkohisvuođa dáhpáhuvvamis
Sara lohká dovdat ja oaidnit ahte biillat mat vudjet alla leahtuin gullet Guovdageidnui, muhto ii dieđe sihkkarit go biillat vudjet nu jođánit ahte ii olle biilašilttaid oaidnit.
– Dáppe vudjet dego mielaheamit, juohke beaivvi, ja earenoamážit eahkediid ja vahkkoloahpaid. Juste dát guokte biilla mannet dávjá dákko diekkár leahtuin. Alla leahttu lea čielga geaidnu jápmimii. Ja mis ii leat ráđđi ovttage massit, eat biilavuoddji eat ge olbmo gii luoddaguoras lea vázzime.
Son ii loga gili olbmuid duostat luoddaráigge oba vázzit ge.
– Mun balan dáppe dáhpáhuvvamis lihkuhisvuohta. Mis ii leat vázzingeaidnu eai ge geaidnočuovggat Máttaluobbalis. Mii vázzit aivve geaidnobeallás, eat duostta luoddaráigge oba vázzit ge, lohká Sara.
Ávžžuha hupmat nuoraiguin
Sara ávžžuha váhnemiid hupmat iežaset nuoraiguin, das movt láhttet vuojidettiin ja man váralaš alla leahttu duođaid lea.
– Dakkár vuodjin lea jápmavárálaš, sihke vuoddjái ja earáide gea vánddardit luottaid mielde. Dat leat min iežamet nuorat Guovdageainnus, ja váhnemat fertejit hupmat leahtu birra iežaset nuoraiguin.
Su oainnu mielde gávdnošii čoavddus jus olbmot eai heaitte garrasit vuodjimis.
– Vuosttažettiin galggaše politiijat dárkkistit johtolaga dávjjibut, muhto mun jáhkán ahte jus leahttomihtádusa bijaše, de das livččii buot stuorámus ávki. Berre goit dahkkot juoga ovdal go dáppe dáhpáhuvvá lihkohisvuohta, lohká Wenche Marie Sara.
Dehálaš dieđihit politiijaide
Álttá leansmánneguovllu leansmánni, Øyvind Lorentzen, lohká dehálažžan ahte álbmot dieđiha politiijaide go vásihit dakkár dáhpáhusaid ja vuodjimiid, nu go
Wenche Marie Sara lea dahkan.
– Mii doallat johtolatdárkkistemiid dakkár báikkiin ja guovlluin gos mii gullat ahte lea dárbu dan dahkat, sihke leahtu ektui ja eará johtolathástalusaid ektui. Mii bidjat resurssaid oalle jođánit dakkár dárkkistemiide go mii oažžut cavgilemiid ahte dasa lea dárbu.
Son lohká leansmánneguovllus, mii gokčá Guovdageainnu, Álttá ja Láhpi suohkaniid, leat politiijaid barggus birrajándora ja ahte dainna lágiin sis leat resurssat doallat johtolatdárkkistemiid sihke eahkediid, ijaid ja vahkkoloahpaid.
– Muhto de leage dehálaš ahte mii oažžut cavgilemiid gos lea dárbu dan dahkat, lohká Lorentzen.
Ii leat álki oažžut leahttomihtádusa
Leansmánni lohká ipmirdit Sara balu ja ahte son sávvá eanet leahttomihtádusaid fylkii, muhto dan ii leat nu álki čađahit.
– Leahttomihtádusat leat Stáhta geaidnodoaimmahaga ovddasvástádus, ja leat sii geat árvvoštallet gosa daid galgá bidjat. Muhto dieđán ahte daid ii leat nu álki oažžut, lea oalle stuora ja guhkes proseassa. Muđui livčče várra min fylkkas ollu eambbo dakkárat, dadjá Lorentzen.
Son lea várrogas buktit ávžžuhusaid priváhta olbmuide, ahte movt ieža sáhttet eastadit olbmuid garrasit vuodjimis.
– Mun dieđán ahte muhtumat bidjet šleđggoniid muoraide ja boastakássaide, ja mii eat sáhte dan gieldit dahkamis. Muhto mu ávžžuhus lea goitge ahte olbmot váldet oktavuođa politiijaiguin. Mii diehtit ahte Máttaluobbala čađa johtet olu biillat ja guorbmebiillat, ja ávkkálaččamus lea várra dárkkistit johtolaga ja leahkit eambbo báikkis.
Ávžžuha ságastallat
Maiddái leansmánni ávžžuha sihke váhnemiid, muhto maiddái nuoraid gaskaneaset, hupmat vuodjindábiid birra.
– Báikkálaš nuorat galggaše ieža hupmat dan fáttá birra, vai šattašii eanet ságastallan dan birra. Lea hirbmat stuora vahátvejolašvuohta go garrasit vuodjá, sáhttet fasttes lihkohisvuođat deaividit. Min ávžžuhus lea álot doallat leahttorájiid, vuodjit várrogasat ja doahttalit daid johtolatnjuolggadusaid mat leat. Lea dehálaš muitit ahte luottaid alde vánddardit earát maid, ja luottaid lahka orrot olbmot, lohká leansmánni Øyvind Lorentzen.