Berrejit biddjot eambbo leahtodárkkistankámerat luoddabealláide
Máttaluobbalis, Guovdageainnu lulábealde, lea leahttorádji 60 km/diimmus, muhto Wenche Marie Sara vásiha ahte nuorat eai doahttal leahttoráji go vudjet giláža čađa. Son filbmii mannan lávvordateahkeda go muhtumat gilvaledje biillaiguin čađa gili. Álttá leansmánneguovllu leansmánni, Øyvind Lorentzen, lohká dehálažžan ahte álbmot dieđiha politiijaide go vásihit dakkár dáhpáhusaid. Son lohká doallat johtolatdárkkistemiid dakkár báikkiin ja guovlluin gos sii gullet ahte lea dárbu dan dahkat, sihke leahtu ektui ja eará johtolathástalusaid ektui. Iežaset lohká bidjat resurssaid oalle jođánit dakkár dárkkistemiide go ožžot cavgilemiid ahte dasa lea dárbu.
Lea iešalddis hui buorre go politiijat vuoruhit doallat dárkkistemiid, muhto dávjá lea leahttodárkkisteamit beaivet eai ge ihkku ja maŋŋi eahkediid. Politiijat berrejit dávjjibut doallat leahttodárkkistemiid dakkár luottain gos dávjá eai daga dan, muhto maiddái dakkár áiggis jándoris go dávjá eai daga dan. Muhto de lean dán áigge jođánis dihtoráigi, ahte jus politiijat doallagohtet juostá johtolatdárkkisteami, de dat gulustuvvo smávva báikkiin jođánit. Olbmot berrejit ge maid jurdilit dárkilit ovdal go dieđihit johtolatdárkkistemiid, go dat sáhttá dagahit ahte politiijat eai fáhte dakkár biilavuddjiid geain ii leat mihkke ge dahkamušaid luottaid alde fievrruiguin.
Dákkár kameradárkkisteamit fertejit biddjot ollu eambbo luoddabealláide, earenoamážit báikkiin gos dihtet biilavuddjiid vuodjit leahtus vaikke lea vuoliduvvon leahttomearri.
Dán áigge maid gávdnojit rusttegat mat dieđihit johtolatdárkkistemiid, nu ahte politiijaide lea šaddan hui váttisin doallat dárkkistemiid. Danne berrejit ge maid riikaeiseválddit árvvoštallat gieldit dákkár rusttegiid, go lea oalle lunddolaš ahte olbmot, geat daid ostet, leat oastán daid dan dihte vai eai válddahala beare leahtuin vuodjimis. Muđuid hal dasa ii livčče dárbu, jus álot doahttalivčče leahttomeriid.
Buorre čoavddus livččii bidjat kámeradárkkistemiid buot báikkiide gos lea vuoliduvvon leahttomearri. Muhto Lorentzen čilge Ávvirii, ahte leahttomihtádusat leat Stáhta geaidnodoaimmahaga ovddasvástádus, ja leat sii geat árvvoštallet gosa daid galgá bidjat. Son diehtá ahte daid ii leat nu álki oažžut, ja lea oalle stuora ja guhkes proseassa.
Dakkár kameradárkkisteamit fertejit biddjot ollu eambbo luoddabealláide, earenoamážit báikkiin gos dihtet biilavuddjiid vuodjit leahtus vaikke lea vuoliduvvon leahttomearri. Buoremus dieđus livččii bidjat buot luoddabealláide mat leat giliid čađa, go dat eastadivčče alla leahtu. Ii galggaše leat dan láhkai, ahte giliolbmot galget álot vánddardit luotta mielde heakka baluin.