Go doarrumis ii leat šat ávki
Lea njealje jagi áigi go huksegohte bieggamillopárkka Sállira guottetbáikái Romssas. 68 bieggamillo ja vihtta miilla guhkkosaš geaidnu leat šaddan Risten Turi Aleksandersena ja su bearraša árgabeaivin. – Huksenbarggut eai lean leaikkat ja dál lea áibbas ođđa árgabeaivi mis, lohká son.
Lea njealje jagi áigi go huksegohte bieggamillopárkka Sállira guottetbáikái Romssas. 68 bieggamillo ja vihtta miilla guhkkosaš geaidnu leat šaddan Risten Turi Aleksandersen ja su bearraša árgabeaivin. – Huksenbarggut eai lean leaikkat ja dál lea áibbas ođđa árgabeaivi mis, lohká son.
Jahki lea 2018. Lea skábma go Sállir orohaga ovdaolmmoš Risten Turi Aleksandersen ja su isit Reiulf Aleksandersen leaba visot dahkan maid nagodeaba bissehit bieggamillopárkka. Dál lea vel maŋimuš vejolašvuohta. Soai ráhkkaneaba ovttas báikki olbmuiguin maŋimuš fámuiguin viggat bissehit Nordlys bieggamillopárkka. Huksenbarggut Ruksesváris leat juo álggahuvvon ja Risten dohppe mielde gehtegiid maiguin áigu leŋget iežas gitta guorbmebiilii.
– Mun lean dása gehtegiiguin čuožžilan gitta go eai váldde vuhtii boazodoalu ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Mun lean lohkan ahte dát bargu ferte bissehuvvot, dál fertejit čorget ja vuolgit eret dáppe. Ean moai birge guottetbáikki ja dálveeatnamiid haga. Dás leat nu stuora váikkuhusat, dat ii leat oba leaika ge, dajai Risten Turi Aleksandersen dalle.
68 bieggamillo gilksin
Dál lea 2021. Doarrumis ii leat leamaš ávki obanassiige. Risten guossuha gáfe go joavddan sin guossái Gáhttovutnii, mii lea moadde miilla olggobealde Romssa gávpoga. Risten lea okto mánáiguin dál. Isit lea ealu luhtte.
– Lihkus in oainne daid bieggamilluid go geahčastan láseráigge. Lea justa nu ahte in soaba oaidnit daid, lohká Risten.
Vaikko dás viesus ii oainne daid, de dat goitge čuhcet árgabeaivái. Ruksesvárri ja Vilgesvárri, mat leat su bearraša dálveeatnamat ja guottetbáiki, lea gokčojuvvon bieggamilluiguin. Oktiibuot 68 turbiinna leat ceggen dohko ruoná-molsašumi nammii. Norgga Ráđđehus lea lohpidan 2050 rádjái dadjat juo visot Co2 gássaid heaitit luoitimis. Ja dalle ráđđehus ferte gávdnat eará dienasvuogi.
– Midjiide gal lea dat ruoná-molsašupmi leamaš oba roassun. Bieggamillot leat oba stuora vahágin boazodollui ja guohtuneatnamiidda. Vuosttažettiin dat leat oba stuorrát. In jáhke olbmuid nagodit jurddašitge man stuorrát leat. Nubbi lea dieđusge dat luodda. Jurddaš dohko gosa ii leat beassan ovdal eará go vácci, de sáhttá dál biillain vuodjit, ja gal de ipmirda ahte šaddá earálágan dilli. Dáppe lea vihtta miilla biilaluodda huksejuvvon. Dat billista visot guohtuneatnamiid. De lea dieđusge hui dávjá go áigot bieggamilluid hukset, de eai bija čohkkáide. Bidjet daid vuollegis eatnamiidda gosa ieža besset ja dat eatnamat leat dieđusge maid buorit guohtuneatnamat. Go mii boazosámit viggat čilget dan, de min sivahallet gielistit go lohkat diet lea min guottetbáikkit. Guottetbáiki lea oainnat dakkár báiki gosa lea álki beassat ja gal dan goit ipmirda ahte dakkár eatnamiidda lea juohkehažžii álki beassat; bohccuide, misiide ja maiddái sidjiide geat luottaid dáhttot ráhkadit.
– Dát ii leat ekologalaš doaibma
Risten ii loga oaidnit makkárge ekologalaš ja ruoná-doaimmaid bieggamillopárkkain.
– Ii goit nu go dáppe lea huksejuvvon dat bieggamillot. Okta unna ovdamearkkaš dasa lea huksenáigodat. Okta dieseltáŋkabiilavuoddji muitalii ahte doalvvui 50 000 lihttera dieselboaldámuša vahkkui boltonmašiinnaide, rogganmašiinnaide ja eará mašiinnaide. Jus de lea vahkkosaččat dolvon nie olu diesela olles jahkebeale, de galget dat bieggamillot jorrat oalle guhká ovdal go galget dien Co2 luoitima dego sihkastit. Ja go huksejedje, de šadde vuos geainnu ráhkadit. Dynamihtain šadde bávkalit eret geđggiid ja váriid ja goaivut luottaid. Ja de go de ceggejedje bieggamilluid, de galge maid olu mašiinnat ja olu olbmot. Jus livččen lohkan galle
biilla vudje vulos bajás váris juohke beaivvi go huksejedje, de in lean dahkat eará go lohkat.
Dan botta go bieggamillopárka huksejuvvui, de šadde Risten ja su bearaš garrasit guođuhit ja veahki vel oažžut.
– Doppe ledje nu olu mašiinnat ja nu olu olmmoš. Ii dat leat nu ahte sáhttá dikit ealu guohtut das. Daid álo oinnii ja deaivvai. Vaikko dihten ahte ii leat bargiid sivva, de lei váttis. Go lea lástabiilavuoddji fitnodagas ja fitnodat sádde du dohko bargat, de don han fertet bargat dan. In mun sin sivahala, muhto sin mun oidnen juohke beaivvi. Eai dat hoavddat oidnon gostege. Sii gal čohkkájedje Oslos ja Duiskkas ja nu ain. Dál leat geargan huksemiin ja dieinna lágiin gal lea jaskkodan, muhto dál leat ođđa bárttit ges. Dohko leat luottat ráhkaduvvon, ja dasto lea nu ahte olbmot galggaše beassat vuodjit daid luottaid mielde.
Bieggamillofitnodat lea maid čállán ahte dat han lea buorre turistavejolašvuohta, ahte sáddet olbmuid meahccái sihkkeliin daid luoddaráiggiid. Eará mainna mii bártidat lea dieđusge ahte ii leat mange veara leat turbiinnaid lahka biekka ja šura dihte. Lea maiddái váralaš mannat beare lahka daid, go murkun jikŋot turbinsoajit. Dain lea dakkár mekanisma ahte bisánit go jikŋot, ja eaiggádat lohket sojiin lieggakábeliid mat jieŋaid suddadit. Dattetge leat bidjan váruhusplakáhtaid ahte galgá 250 mehtera doallat gaskka dain. Lieggakábelat eai suddat visot ja turbiidna jorragoahtá ovdal go visot lea suddan. Dasto dat šlivgu báhcán jiekŋačohkkiriid. Jus daidda deaivvahallá boazu dahje olmmoš, na de gal manná jámas. Bohccot eai oainnat ipmir ahte eai oaččo mannat lahka ja mii ges šaddat daid viežžat eret doppe. Lea áibbas ođđa árgabeaivi movt ealuin geahččalit birgehallat dakkár báikkis gos leat bieggamillot, čilge son.
– Billistit luonddu dálkkádatrievdama bissehemiin
– Ipmirdat go Norgga Ráđđehusa mii dáhttu dinet go eai beasa šat dinet Co2 luoitimiin?
– Mun ipmirdan ahte olbmot dárbbahit bargosajiid. Juohke olmmoš dárbbaša birgejumi, muhto seammás lean hui kritihkalaš dasa ahte oarjemáilmmi jurddašeapmi lea visot juo billistan luonddu. mii leat dál maid ollen dan rádjái ahte dál lea dálkkádatheahti, ja go de galgá dan geahččalit čoavdit, de galgá vel dainna ge miljárddaid dinet. Mun jurddašan ahte juogaláhkai gal fertešii vejolaš lohkat olbmuide ahte jus mii galgat dan nagodit bissehit, de mii fertet buohkat veahá unnidit gávppašeami ja visot diekkáriid. Juohkehaš ferte geahččalit veahá unnidit, muhto dat galget vel dálkkádatrievdeami bissehemiin dinet. Dan gal in oba ipmirge. Nubbi man in ipmir lea movt dat vuoruhit, go eai geavat ja buorit rusttegiid mat leat juo. Mun dieđán ahte čáhcebuođuid eaiggádat leat máŋga jagi bihkon ahte eai oaččo šat geassit vearus jus divodit rusttegiid. Bieggamilluid huksen dat buktá doarjagiid. Olmmoš han oainnat vállje goappá nu vuogi, ja dál leat válljen ahte eai divo dan mii mis lea juo. Leat olu juo billistan guohtuneatnamiid daiguin čáhcebuođuiguin inge mun dan loga ahte udnon ahte eará boazodoallit galget dieid šat gierdat, muhto mun jurddašan dat leat juo billahuvván ja de sáhtášii daid čáhcerusttegiid atnit buorebut. Dan dat eai daga ja billistit baicce vel eambbo eatnamiid. Mu mielas dat válljejit boastut.
Maiddái dáppe Sálliris dovdo dálkkádatrievdan, vaikko dat ii justa dál dovdo seamma dramáhtalažžan go Finnmárkku duoddaris.