– Rádjagidden DAGAHA HEAĐI
Ráđđehus lea evttohan giddet rájáid dearvvašvuođabargiide ja dasa reagere Deanu sátnejođiheaddji Helga Pedersen. Son ballá ahte dat addá heahtedili gildii.
Justiisaministtar lea dáhtton gielddaid árvvoštallat makkár váikkuhusaid dat addá jus ráját giddejuvvojit rádjávázziide Suomas ja Ruoŧas geat barget dearvvašvuođa-ja fuolahussuorggis. Dan reivve lea Justiisadepartemeanta sádden 202 gildii. Deanu gieldda sátnejođiheaddji Helga Pedersen čujuha reivves Justiisadepartementii ahte dat dagaha duođalaš bargoheahtedili dearvvašvuođaja fuolahusbálvalusaide jus ráját giddejuvvojit dearvvašvuođabargiide maiddái.
– Dat lea suorggahahtti jurdda ráđđehusa bealis, go mii Deanus fertet oažžut Suoma beale dearvvašvuođabargiid. Mis lea 40 proseantta buohccidivššáriin geat ásset Suomas. Mun sávan Justiisadepartemeantta hilgut dan evttohusa, dadjá sátnejođiheaddji Pedersen.
Reivve justiisadepartementii
«Dát dagaha duođalaš bargoheahtedili min dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii. 40 proseantta buohccidivššáriin Deanu ruovttubálvalusas ja dearvvašvuođaguovddáža buhcciidossodagas leat rádjávázzit ja lassin vel máŋga min dearvvašvuođafágabargiin, bassiin ja kievkkanbargiin. Lea váttis oaidnit mo alternatiiva evttohus, ahte leat 10 beaivvi erremis, moktege veahkeha dán dilálašvuođas, go dat leat bargit geat johtet rájá rastá beaivválaččat. Buot buohccidivššáriin, geain dás lea sáhka, lea bearaš Suoma bealde, ja ollugiin sis leat smávva mánát.
2020 giđa lei maiddái dieđihuvvon ahte rádjá soaitá giddejuvvot dearvvašvuođabargiide. Mii kártiimet buot iežamet dearvvašvuođabargiid ja fálaimet siiddiide orrunsaji Norgga bealde. Ii oktage sis lean mielas dahje ii lean vejolašvuohta ásaiduvvat gaskaboddosaččat Norgii, ja váldoággan dasa leat bearašlaš sivat. Eanaš min Suoma bargiin ii leat, seamma ákkaid geažil, vejolašvuohta čohkkát logi beaivvi erremis Norgga bealde.»
Čavges iskanregimas
Davvi-suopma šattai rukses guovlun guovvamánu 8. beaivvi, vuossárgga ija. Dat mearkkaša ahte šaddá fas koronatestengáibádus rádjavázziide juohke čihččet beaivvi. Covid- 19 njuolggadusa § 6b vuođul de leat bargovázzit, geat ásset Suomas dahje Ruoŧas ja geat dávjá johtet ássanriikka ja Norgga gaskka, spiehkastuvvon riikka sisaboahtinerremis jus sii testejuvvojit Norggas SARSCOV-2 teasttas juohke čihččet beaivvi.
Sátnejođiheaddji čujuha reivves ahte rádjávázzit čuvvot daid njuolggadusaid.
«Mun háliidan muittuhit ahte rádjávázzit leat juo čavges iskanregimas, go váldet iskosa juohke čihččet beaivvi. Ferten maiddái muittuhit ahte lea oalle unnán njoammun Finnmárkkus oppalaččat, iige Deanus leat njoammun. Lea maiddái unnán sisajohtin Detnui eará riikkain, erenomážit maŋŋel go Suopma lea maiddái ráddjen sisajohtima riikii. Deanu iskanstašuvnnas leat maŋimuš golmma vahkus iskan vuollel logi olbmo», čállá sátnejođiheaddji Pedersen.
Váttis kompenseret
«Lea váttis oaidnit mo gielda galgá kompenseret go váilot váldobargit jus rádjá giddejuvvo sidjiide. Mis eai leat eará bargit geain lea rivttes gelbbolašvuohta geaid mii sáhttit bidjat dan sadjái. Mis leat stuorra hástalusat rekrutteret juo ovdalis, máŋga dálá buohccidivššárvirggit leat guoros.
Livččii sáhttán árvvoštallat vikárafitnodagaid, muhto dat lea vuosttažettiin oalle divrras, nubbi lea ahte addá fuonet kvalitehta bálvalusaide ja dasa lassin dat lasiha njoammudanriskka go olbmuid ferte viežžat guhkkin eret. Lea maiddái jáhkkemeahttun ahte beassat láigohit sisa buohccidivššáriid vikátafitnodagaid bokte jus ráját giddejuvvojit Suoma ja Ruoŧa dearvvašvuođabargiide. Mun háliidan garrasit ávžžuhit ráđđehusa ahte ii doalat ja ásat daid doaibmabijuid main lea sáhka», čállá Deanu sátnejođiheaddji reivves.
Buoret vuođu árvvoštallat
Justiisadepartemeantta stáhtačálli Lars Jacob Hiim muitala ahte ráđđehus ferte oppaáigge árvvoštallat iešguđetge doaibmabijuid eastadit njoammuma Norggas.
– Mii leat sorjavaččat gelbbolašvuođas vai sáhttit dahkat buriid árvvoštallamiid. Go gielddat dál buktet cealkámušaid, de addá dat midjiide buoret vuođu árvvoštallamiidda, ja vejolaččat čađahit mearrediđolaš doaibmabijuid. Lea ain menddo árrat dadjat eanet čuovvoleami birra gielddaid vástádusaide, dadjá stáhtačálli Lars Jacob Hiim.
Makkár váikkuhusat leat gielddain
Stáhtačálli čujuha ahte mutántavirus dahká dan barggu erenomáš dehálažžan, go dáhttu lea ahte dat ii galgga dagahit stuorra njoammuma dálá dili ektui.
– Seammás mii lea sorjavaččat ahte lea muhtin sisajohtin olgoriikkas vai sáhttit sihkkarastit borramuša, medisiinnaid, ávdnasiid ja olbmuid geain lea kritihkalaš dehálaš servodatdoaibma. Máŋga politihkkára Stuorradikkis leat váldán sátnesaji ja dáhtton lasihit doaibmabijuid, ja okta dehálaš joavku mii dál oažžu spiehkasteami leat Ruoŧa ja Suoma dearvva
švuođabargit. Leage danne go mii leat dáhtton gielddaid árvvoštallat makkár váikkuhusaid ožžot jus dakkár doaibmabidju boahtá johtui, lohká stáhtačálli Lars Jacob Hiim.
Kártet dilálašvuođa
Pedersen muitala ahte leat leamaš čoahkkimis maŋŋebárgga oktan gieldaministariin ja Justiisadepartemeantta stáhtačálliin, mas maiddái eará Romssa ja Finnmárkku gielddaid sátnejođiheaddjit oassálaste.
– Lea dehálaš ahte mii leat čielgasat iežamet oaiviliin dán áššis, go ii livčče vejolaš doaimmahit balvalusaid daid olbmuid haga, loahpaha Deanu gieldda sátnejođiheaddji Helga Pedersen.