– DÁN MUN ballen ge
Guhtta jagi maŋŋel go moittii ahte leat «suoli biilaluottaid ráhkadeame» bartaguvlui, de lea geavvan nu mo dalle juo balai.
Lea fargga guhtta jagi vássán dan rájes go Válgenjárgga orohaga boazoeaiggát, Johan Ivvar Gaup, moittii Ávviris ahte «Leat dego biilaluottaid ráhkadan» bartaguvlui mii lea su orohagas. Dál lea duopmu boahtán ovtta áššis mas okta Álttá dievdu lea guktii gávnnahallan lobihemiid vuodjimis biillain bartaguovllus.
Dat biilaluottat, nu mo Gaup gohčoda daid, leat goivvohagat maid Alta Kraftlag lea goivon go leat elrávdnjekabeliid njulgen barttaid lusa. Go Ávvir lei báikkis guhtta jagi áigi, dalle ledje goivvohagat muhtun sajiin nu govdadat ahte čáhke guokte biilla buohtalaga. Golbma mehtera govddu gal lei miehtá.
– Dien mun ballen ge
Johan Ivvar Gaup dajai dalle juo ahte goivvohagat, maŋŋel go ledje jávistuvvon, ledje nu govdadat ja jalgadat ahte sáhtte bures doaibmat biilaluoddan.
Gaup oaivvilda duopmu čájeha ahte sus lei riekta.
– Dien mun ballen ge go dadjen ahte leat dego suoli ráhkadeame biilaluottaid bartaguvlui. Dát duopmu čájeha ahte mus lei riekta. Mun lean dávjá oaidnán ja vuohttán biillaid doppe, diehttelasat de in hirpmahuva go muhtun váido ja dubmehallá vuodjimis doppe, lohká son.
Sáhkku
Dat lobihis vuodjin lea geavvan Ráirojávrri bartaguovllus, birrasiid 2 miilla nuorttadavábealde Álttá. Álttá dievdu lea guktii gávnnahallan Stáda luonddubearráigeahču (SNO) bálvváide. Vuosttaš geardde čakčamánus 2019:s. Dalle váidui lobihemiid vuodján biillain doppe. Nuppes váidui borgemánu 23. beaivvi 2020:s, go lei fas vuodján biillain seamma guovllus.
Son dubmehalai Oarje-finnmárkku diggegottis máksit 10 000 ruvnno sáhku dahje 20 beaivvi giddagassii. Dasa lassin šaddá gokčat 3000 ruvdnosaš áššegoluid. Son lei ožžon 6000 ruvdnosaš sáhku Finnmárkku politiijameastáris, muhto ii dohkkehan goappáge sáhku, ja danin šattai ášši diggái.
Ráhkaduvvon luottat
Álttá dievdu čilgii dikkis ahte luodda mas son vujii lea merkejuvvon kártii oanehis sázuiguin. Son oaivvilda ahte luodda lea ráhkaduvvon, iige leat mihkke gearroluottaid, nu go áššáskuhtti bealis gohčodit áššáskuhttimis. Son čuoččuhii dikkis ahte go lea ráhkaduvvon luodda, ii ge dušše gearroluodda, de lea sus lohpi dakko vuodjit ohcama haga. Son čuoččuhii ahte lea boares eanandoalloluodda man leat divodan ja dolvon sáddo muhtun osiide luottas.
Diggi ii lean ovttaoaivilis dasa. Sii čállet duomus ahte olbmot eai sáhte ráhkadit luottaid bartaguovlluide, ja de maŋŋel čuoččuhit ahte leat ráhkaduvvon luottat main galgá leat lohpi vuodjit vel biillain maid.
Bumma rabas
2010:s doalvvui dulvi šaldi mii manai Sarvvesjoga rastá ja Ráirrojávrri bartaguvlui. Dalle lei seakka muorra šaldi mii manai joga rastá. Dan maŋŋel lea bartaguovllu searvi huksen albma šaldi
Guhtta jagi maŋŋel go moittii ahte leat «suoli biilaluottaid ráhkadeame» bartaguvlui, de lea geavvan nu mo dalle juo balai.
ja lokten maid šaldi badjelii, nu ahte dulvi ii šat doalvvo. Sii huksejedje albma nanu ja govda šaldi, mii mielddisbuvttii ahte biillain maid čáhke vuodjit. Eaktun šaldi huksemis lei ahte das galggai leat bumma mii seakkidii šaldi dan mađe ahte eai galgan sáhttit johtalit muhtorfievrruiguin, nu go biillaiguin.
Gaup sáhttá muitalit ahte bumma lea álot rabas. Go Ávvir lei doppe 6 jagi áigi, dalle lei maid rabas.
– Das lea monnilássa mainna galggašii lásset šaldi vuoi eai beasa bartaguvlui, muhto sis gal leat sihkkarit alddiineaset čoavdagat bummii. Bumma gal lea álot rabas, lean hárve vásihan ahte lea lássejuvvon. Diet bumma gal ii doala, dien meattá gal besset vel biillaiguin ge vuodjit, lohká Gaup.
Seakka kabel
Go rogget kabeliid eatnanvuollái, de dábálaččat atnet unna goaivunmašiinnaid.
– Unna goaivunmašiinnain lea hui seakka goaivu, danin in ipmir manin jur golbma mehtera govddu galge dát goivvohagat. Soaitá ahte mii dál oaidnit manin dat galge jur nu govdadat dat goivvohagat, lohká Gaup.
Go jávista goivvohaga, ammahal de šaddá dien mađe govdat? Leat go jurddašan ahte dat sáhttá leat nu?
– Dat lea seakka kabel maid rogget eatnanvuollái, gal mun dieid lean oaidnán. Ii mus gal dieđus leat gelbbolašvuohta dadjat ahte ii ferte nie, muhto go jurddašan logihkalaččat de ii galgga leat dárbu ráhkadit vihtta mehtera govdosaš goivvohagaid. Jalgen vel goivvohagaid, ja vuhttojit sirdán stuora geđggiid eret, lohká Gaup.