– Dán mielde bohtet eará sisabahkkemat
Porsáŋggu gielddastivra doarju 420kv-linjá huksema. Spiertagáissá orohaga stivrrajođiheaddji ballá dát buktá vel eará sisabahkkemiid orohahkii.
Porsáŋggu gielddastivrračoahkkimis, geassemánu 22. beaivvi, attii gielda 420kv-linjá konsešuvnna man Statnett lei sádden Norgga čázadat- ja energiijadirektoráhtii (NVE).
Fápmolinjjá huksen guoská Skáiddeduoddarii, Njeaiddánii, Spiertagáisái, Lágesduoddarii ja Skuohtanjárgii. Huksen guoská maid siiddaide geain lea johttingeaidnu dain guovlluin, nu go Marbolon, Máhkarávju, Jáhkenjárga ja Rávdol.
– Manná guottetbáikki čađa
Spiertagáissá orohaga stivrrajođiheaddji, Per John Anti, vuorjašuvvá. Son dadjá orohagas lea seamma ballu go Kárášjoga gielddas lea:
– Go ráhkadit ovtta infrastruktuvrra, dan mielde čuvvot eará sisabahkkemat. Go ráhkadit vuos geainnu, dohko han bohtet eambbo. Nu lea álo leamaš ja mii diehtit dan, dadjá Anti.
Stivrrajođiheaddji čujuha Nick Taylor dutkamii, mas lea dutkon mo fápmolinjját váikkuhit guohtunguovlluid. Anti muitala dan dutkamis boahtá ovdan ahte boazu ii gierdda suonjardahttima mii boahtá fápmolinjjáin.
– Dát huksen manná guottetbáikki čađa, ja dat lea stuorra vahát, go bohccot ráfáiduvvojit. Dát huksen ludde guottetbáikki. Dat ii leat vuogas ii veahášge.
Guokte evttohusa
Porsáŋggu gielddastivrračoahkkimis ledje guokte evttohusa maid gaskka jienastedje, Bargiidbellodaga ja Tverrpolitisk liste i Porsanger (TLP). Bargiidbellodaga evttohus vuittii 9 jienain, dan botta go TLP evttohus oaččui 8 jiena.
Bargiidbellodat evttohii doarjut 420kv-linjá huksema. Evttohusas čuožžu ná:
«Porsáŋggu gielda doarju huksema fápmolinjjás mii áimmahušša Nuorta-finnmárkku boahttevaš fápmodárbbu, seammás buktá duhtadeaddji váráiduhttinsihkkarvuođa Finnmárkui. Lea maid dárbu lassi kapasitehtii regionalneahtas min regiovnnas, mii boahtteáiggis boahtá vuortnuhuvvot earret eará el-biilaláddenstašuvnnain, elektrifiseren mearrajohtolagas ja cruisejohtolagas, guollebiebmanrusttegiin, ođđa industriijas ja obbalaš golahuslassáneamis.»
TLP evttohii gieldda hilgut huksema. Sin evttohusas celko earret eará ahte gielda galggašii dál maid hilgut bieggafámu, nu go ovdal leat dahkan. 420kv-linjá ulbmil lea láhčit bieggafápmoprodukšuvnna, muhto sin mielas eai leat Statnett konsešuvdnaohcamuša molssaeavttut dohkálaččat Porsáŋggu gildii. Sii oaivvildit ahte gielddas eai leat guoros guovllut bieggafápmui:
«Go Porsáŋggu gielda lea verddegielda Suodjalussii ja Norgga deháleamos geasseguohtun boazodoalus, livčče dákkár huksen duoguštit eambbo guovllu ja dasto manaha álbmot stuorra ja árvvolaš luondduguovllu. Dákkár stuorra huksen livčče billistit stuorebuš oasi gieldda vejolašvuođain earret eará mátkeealáhusáŋgiruššamis.»
Bidjet gáibádusaid huksemii
Porsáŋggu gieldda sátnejođiheaddji, Aina Borch, muitala gielddastivrra mearrádusas leat deattuhan ahte gielda hilgu bieggafámu ja ahte gieldda loahpalaš mearrádus addo go nationála bieggafápmoplána boahtá.
– Mii leat maid ovddidan maid mii oaivvildit jus huksejit linjjá, mii lea relevánta ja mii lea dehálaš vuhtiiváldit. Mis leat moadde gáibádusa earret eará vegeteremii, dat ođđa stivllit fertejit mannat dálá stivlliid buohta. Leat maiddái gáibádusat dan ektui ahte galgá vuhtiiváldit luonddu, álbmoga ja ealáhusberoštumiid gielddas, dadjá sátnejođiheaddji.
Eai leat gulahallan
Spiertagáissá stivrrajođiheaddji, Per John Anti, lea duhtameahttun go gielddas ii leat leamaš oktavuohta guoskevaš orohagaiguin dán mearrádusa hárrái.
– Gielda ii leat váldán oktavuođa min orohagain. Dan eai dahkan dalle ge go digaštalle bieggamillo huksema, muhto gielda manai dan vuostá. Mu mielas ii heaŋgá šat čoahkis. Gielda lea hilgon bieggamilluid, muhto dál áigot hukset fápmolinjjáid, maiguin dieđusge leat láhčimin bieggamilluid, dadjá Anti.
Manne gielda ii leat gulaskuddan boazodolliiguin? jearrá Ávvir sátnejođiheaddjis.
– Mis leat golbma orohaga gielddas ja guovtti orohahkii guoská huksen, livčče veadjemeahttun jus mii galgat leat oktavuođas buot siiddaiguin. Dál han lea nu ahte dat ođđa linjá galgá huksejuvvot dálá spáitui, ja de ii boađe sisabahkken eará guovlluide. Mun ipmirdan sin geat eahpidit ja eai háliit dán, muhto mun jurddašan ahte mii fertet boahttevaš Finnmárkku váldit duođalažžan, dadjá Aina Borch.
Ávvir ii leat ožžon gielddastivrra áirasa Hans Magnus Thunestvedt (TLP) ságaide dán áššái.