ČAVGEJIT SUITTEHIID
Guovdageainnu suohkanis lassánit vealggit. Otná organiserendoaimmaheapmi lea beare divrras ja jus velggiid galget nagodit máksit, de fertejit dahkkot rievdadusat. Dainna lea Guovdageainnu suohkan bargagoahtán.
Guovdageainnu suohkan lea čađahan Kostra-analysa, bálvalusanalysa ja suohkankompássaevaluerema, oažžundihte bajilgova suohkana dilálašvuođas ja hástalusain. Dat lea oassin suohkana effektiviserenprošeavttas.
Hástalusgovva lea čuovvovaččat: Divššus ja fuolahusas lassánit golut sullii 30 millijovnna ruvnnuin 2030:i rádjai, otná produktivitehta vuođul.
Guovdageainnu suohkana organisašuvnnas leat olu rutiinnat ja prosedyrat, muhto dat eai leat doarvái bures sajáiduvvan bálvalusaide. Suohkana organisašuvdna ii leat ovttastahtton ja fágarasttildeapmi surggiid gaskka ferte ovdánahttot. Fágarasttildeaddji ja sektoreallarasttildeaddji barggut eai leat doarvái buorit.
Prošeakta «Mii čavget suittehiid»
Duorastaga dohkkehii Guovdageainnu suohkanstivra ovttajienalaččat ahte 2021 čavčča rájes biddjo johtui golmmajahkásaš ollislaš ovdánahttinprošeakta Guovdageainnu suohkana organisašuvnnas. Prošeakta gohčoduvvo «Mii čavget suittehiid – Vi tar grep», ja galgá initieret ja doarjut daid stuora nuppástuhttimiid maid čađa Guovdageainnu suohkan ferte mannat sihkkarastin dihte buori ja guoddevaš suohkanekonomiija gaskaboddosaččat ja guhkesáigásaččat.
Prošektii várrejuvvo 1 000 000 ruvnno suohkanlaš iežaskapitálas. Prošeaktačađaheapmi eaktuda ruhtajuolludeami Romssa ja Finnmárkku Stádahálddašeaddjis. Suohkan lea ožžon signálaid ahte Stáhtahálddašeaddji áigu juolludit ruđa prošektii.
Ossodagat doibmet sierra
Guovdageainnu suohkana gaskaboddosaš suohkandirektevra, Karin Haetta, muitala ahte borgemánus lea álgočoahkkin prošeavtta oktavuođas. Dalle galgá suohkan ovttas ráđđeaddiin árvvoštallagoahtit makkár rievdadusaid suohkan ferte dahkat ovddosguvlui.
– Mii fertet bargagoahtit oktasaš organisašuvdnan. Dál lea nu ahte ossodagat doibmet sierra, nu go ovdamearkka dihte skuvla, dearvvašvuođaossodat ja suohkanhálddahus. Dan lea suohkankompássaevalueren čájehan.
Sirdit ruđaid
Haetta lohká dehálažžan ahte suohkanis lea ekonomalaš plána, vai eai šatta Robek-listui fas. Prošeaktabargu galgá muitalit movt ja gos viežžat ruđaid mat galget velggiid gokčat.
– Duohtavuohta lea ahte ovddosguvlui šaddet unnit mánát ja eambbo boaresolbmot. Mii fertet de geahččat movt mii sáhttit sirdit skuvlla ruđaid dearvvašvuođaossodahkii. Mun in dieđe movt, muhto lea dehálaš ahte mis lea plána movt dustet dan duohtavuođa go dat boahtá.
Eambbo digitaliseren
Juste dál ii leat čielggas mainna lágiin Guovdageainnu álbmot boahtá vuohttit ahte suohkan lea ovdánahttinprošeavttain bargame. Haetta ii loga prošeavtta galgat čuohcat suohkana bálvalusaide, vaikko sáhttet rievdadusat boahtit.
– Mii sihkkarit šaddat eambbo digitaliserejuvvot. Dat lea sihke buorre ja heitot, muhto dat lea goit okta maid álbmot boahtá vuohttit. Bálvalusat galget bisuhuvvot nu movt leat, ja vaikko sáhttet rievdadusat boahtit de eai galgga min bálvalusat hedjonit.
Haetta namuha maid ahte jus suohkanis lea bálvalus mii doaibmá mihá buoret go dan maid láhka gáibida, de soitet fertet guorahallat bálvalusa.
–Jurdda ii leat ahte dat galgá šaddat heajubut, muhto mii fertet rievdadit min bargovugiid ja veardidit masa bidjat ruđa. Mii galgat gávdnat beaktilis bargovugiid. Mun sávan ahte KS ráđđeaddi nagoda veahkehit min nu ahte šaddá vejolaš máksit velggiid ja ahte olbmot ožžot buriid bálvalusaid suohkanis, dadjá Karin Haetta.
Dehálaš dovddastit hástalusaid
Prošeaktajođiheaddji ovdánahttinprošeavttas lea KS Konsulent AS ráđđeaddi Håvard Moe. Son muitalii suohkanstivrii duorastaga ahte suohkanis boahtá ovddosguvlui leat stuorát dárbu earret eará fuolahusvisttiide ja ruovttubuohccedikšumii. Dát dárbbut mákset.
Mánnálohku njiedjá, ja vuorrasetolbmot lassánit.
– Guovdageainnu suohkanis boahtá lassánit vealgi, earret eará ođđa skuvlla dihtii ja jus huksejuvvo ođđa mánáidgárdi. Dat mearkkaša ahte suohkanis šaddá birrasii 500 miljovdnasaš vealgi boahtteáiggis. Suohkan ferte luoitit resurssaid, vai nagodit máksit goluid mat bohtet, dajai Moe.
Ráđđeaddi Moe rámidii suohkana go leat bargagoahtán áššiin. Dainna lágiin lea vejolaš eastadit ekonomalaš roasu.
– Lea dehálaš dovddastit hástalusaid. Dat eai jávkka vaikko ii huma dan birra. Go árrat bargagoahtá áššiin, de lea maid vejolaš oažžut buori ja guoddevaš suohkanekonomiija, dajai Moe.