– Dat lea ALBMA HERSKO
Bjarne Store-jakobsen oaidná ávkki ruoššaluosas, ja lea ge borran dan agibeaivve. Bivdu njuoskaguollesearvi fas áiggošii jávkadit šlája amas bilidit jogaid.
Ruoššaluossa johtá merrii dan vuosttaš giđa maŋŋá go leat šaddan veajehin, dasto bohtet ruovttoluotta maŋŋá go leat leamaš ovtta jagi mearas. Lea váttis dadjat man olu ruoššaluossa nákce fas gorgŋet mearas johkii, go leat iešguđetge fáktorat mat váikkuhit loguid. Moatti vahkku geahčen vurdet Nesseby Herreds Jeger- og Fiskeforening nammasaš searvvis olu ruoššaluosaid jogaide ja searvvi jođiheaddji, Ingvald Andersen, lohká sii leat dán vuoru ráhkkanan ruoššaluosa jahkái.
– Mii leat ráhkadan bargojoavkku geat galget bargat dainna ja mii leat gárvvistan sáimmaid vuoi leat gergosat go ruoššaluossa gorgŋe. Dat bohtet birrajođu mielde juohke nuppi jagi, diibmá ii lean olu ruoššaluossa. Dán jagi leat mii buot gárvvistan ja leat gergosat vuoi beassat dan seammás álgit váldit bajás, dadjá Nesseby Herreds Jeger- og Fiskeforening jođiheaddji Ingvald Andersen.
Ásahan bargojoavkku
Searvi hálddaša Njiđggujoga, Suovvajoga ja Ođđajoga. 2019:s gottii searvi birrasii 1400 ruoššaluosa Njiđggujogas ja Suovvajogas ges sullii 400 ruoššaluosa. 2017:s gorgŋii mearkkašuhtti olu ruoššaluossa sin jogaide ja dasa sii eai lean ráhkkanan.
– Mii fertiimet báifáhkka álgit organiseret, vuoi oažžut ruoššaluosa bajás. Dalle válddiimet moadde duhát ruoššaluosa. Dál mis lea bargojoavku mii galgá organiseret ja gávdnat eaktodáhtolaččaid geat sáhttet leat mielde čađaheamen doaibmabijuid. Mis leat maid sáimmat gárvásat ja leat fidnen vel spesialsáimmaid dán bargui, lohká searvvi jođiheaddji.
Moatti vahkku geahčen gorgŋe
Ruoššaluosa bargojoavkku koordináhtor, Oddbjørn Mathisen, muitala sis leat buokčit maid gergosat váldit ruoššaluosa harpunan, muhto dattege lohká buoremus geavahit sáimma.
– Álgo 1970-logu lei jogain olu ruoššaluossa, ja bođii fas ruovttoluotta njealje jagi áigi. Erenomáš olu Njiđggujogas, gos godde badjelaš duhát luosa, mii lea issoras alla lohku. Suovvejogas ii beasa ruoššaluossa goržái, nu ahte doppe ii beasa goargŋut nu bajás. Njiđggujogas lea stuorra hástalus ruoššaluosaid ektui ja birrasii guokte vahkku geahčen mii navdit dat álget goargŋut jogaide, dadjá Oddbjørn Mathisen.
Ožžot ruhtadeami
Mathisen muitala searvi lea ohcan Stáhtahálddašeaddjis 200 000 ruvdnosaš doarjaga čađahit dán barggu ja bearjadaga, geassemánu 25.beaivve, ožžo ge dieđu ahte leat ožžon doarjaga.
– Dat lea illusáhka ahte leat ožžon doarjaga. Dát doarjja lea stuora veahkkin, go dál mii sáhttit virgádit nuoraid maid dán bargui, dadjá son.
Berrešii bivdit vuonas
Mathisen muitala ruoššaluosat leat oidnon Várjjatvuonas, justa joganjálmmiin, ja sis leat máŋga bivdi geat leat fáktemin goas ruoššaluossa gorgŋe johkii.
– Jus olbmot livčče oažžut bivdit birra jándora roahkkefirpmiin ja nuhtiin, de livčče vejolaš goddit olu ruoššaluosa vuonas, juoga mii livčče buoremus. Ovdal go ruoššaluossa gorgŋe johkii de lea dat buorre biepmoguolli, muhto dalán go gorgŋe johkii de ii leat šat borahahtii. Mu oainnu mielde berrešii mearraluossa bivdit beassat bivdit olles vahkku, muhto de dieđus lea maid vejolaš fidnet dábálaš luosa ja dan berre sáhttit luoitit fas, loahpaha Oddbjørn Mathisen.