Iinnasullo diggeášši
Nuppi beaivvi lei olu sáhka čuoiganláhtu birra, gokko maid lea seakka johtingeaidnu orohagas.
Iinnasullo orohat leat guoddalan Lofuohta ja Salten diggegotti duomu Hålogalándda lágamánneriektai. Sii vuoittáhalle diggegottis, go guhtta eanaeaiggáda Strand ja Kringle báikkiin, Suortá suohkanis, ledje geassán orohaga diggái. Sii čuoččuhit ahte Iinnasullo orohagas eai leat guođohanrievttit Strand ja Kringle guovllus, go leat hui easka álgán johtit dohko. Dál lea ášši meannudeamis Hålogalándda lágamánnerievttis.
Nuppi beaivvi ledje vihtanat maid čilgeme Iinnasullo orohaga áššis, Hålogalándda lágamannerievttis. Dán beaivvi lei olu sáhka čuoiganláhtu birra, ja maid man olu bohccuid báiki gierdá gosa boazoeaiggát johtá ealuin.
Čuoiganláhttu
Nuppi beaivvi šattai eanemus sáhka dan birra go orohat lea vuosttaldan čuoiganláhtu mii manná juste dakko gokko orohagas lea johtingeaidnu. Eananeaiggádiid advokáhtta, Oddmund Enoksen, čuoččuhii ahte orohat lea jur aitto johtigoahtán daidda namuhuvvon guovlluide, ja dat lea buktán olu váivvi eará olbmuide guovllus. Son dajai dikkis ahte orohat lea vuosttaldišgoahtán olu doaimmaid guovllus, dan rájes go leat johtigoahtán Strand ja Kringle báikkiide.
Enoksen namuhii ahte orohat lea earret eará mannan vuostá ráhkadit čuoiganláhtu Strand guovllu bokte, vaikke doppe lea leamašan čuoiganláhttu badjel 100 jagi. Dat vuosttaldeapmi bođii easka go báikki olbmot ohce almmolaččat lobi ráhkadit čuoiganláhtu dakko. Ovdal almmolaš ohcama ii leat leamašan sáhka čuoiganláhtu birra.
Áidna johtingeaidnu
Orohaga advokáhtta, Knut Hurum, muitalii fas ahte orohagas lea baskkes johtingeaidnu juste dakko, ja danin lea orohat mannan vuostá juste dakko čuoiganláhtu ásahit. Son muitalii maid ahte orohat lea evttohan eará sadjái sirdit čuoiganláhtu.
Boazoeaiggát orohagas, Arild Inga, johtá Strand bokte ja Kringle guvlui. Sus lea alddis viessu ja su eamidis turisttafitnodat veahá nuortalis dan Kringlejeakki. Son muitalii ahte 1980 jahkelogus leat olu viesut huksejuvvon Strand guovllu bokte, nu ahte lea báhcán hui seakka korridora gokko šaddet johtit, go nuppe beale ges caggá Strandheia, mii lea 600 mehter alu várri. Dakko šadda Inga mannat ealuin, go ii leat eará vejolašvuohta.
– Jus dakko vel bohtet čuoigit ovddal, de sáhttá eallu jorggihit dahje gorgŋet várrái. Dakko lea hui dehálaš ahte leat olu olbmot johtime. Jus várrái gorgŋe, dalle lea váttis oažžut vulos ealu go lea nu ceakkus, čilgii Inga.
Guohtun 7-8 bohccui
Dikkis maid lei sáhka man olu bohccuide lea guohtun Kringlenjárggas. Enoksen muitalii ahte sii leat eananeaiggádiid bealis guorahallan guohtuma juste dan Kringle ja Strand báikkis. Lea botanihkar, Kåre Rapp, gii lea čađahan guorahallama. (red. meark.: Rapp čilge iežas guorahallama goalmmát diggebeaivvi).
Dan guorahallamis lea Rapp gávnnahan ahte Kringlenjárggas ja dan guovllus, mii lea sullii 20 njealjehaskilomehtera viidosaš guovlu, ii ealit eambbo 7-8 bohcco dálvemánuid, ja 2,2 bohcco jus galgá olles jagi guohtun.
Bievllus
Arild Inga lea ášši oktavuođas čilgen ahte Kringle lea dehálaš guohtuneana, go doppe lea hirbmat bievllus, muhtun jagiid bievla oalát.
Orohaga advokáhtta lei viežžan Christian Nellemann vihtaniin. Son lea direktevra Norsk Senter for globale analyser ja lea dutkan boazodoalu 30 jagi. Son muitalii manin Kringlejeaggi lea buorre báiki bohccuide dálvet. Son muitalii ahte Kringle lea dehálaš dakko bokte go doppe lea bievllus.
– Dálvet arvá dávjá mearragáttis, ja dat daguha ahte guovlu lea hui bievllus. Dálkekárttaid ja muohtakárttaid vuođul, de sáhttá oaidnit ahte doppe lea álot hui bievllus, muitalii son diggái.
Orohaga advokáhtta, Knut Hurum, hálidii diehtit ahte sáhttá go Nellemann árvvoštallat man olu bohccuide lea guohtun doppe.
– Dutkan mii lea čađahuvvon doppe, čájeha ahte lea sadji 7,7 bohcco juohke njealjehaskilomehtera eatnamii. Lea maid dehálaš namuhit ahte vaikke olles Iinnasuolu lea badjel 1500 njealjehas kilomehtera stuoru, de ii sáhte visot dan rehkenastet guohtumin. Doppe leat viesut, luottat, allá várit, ja eará diŋggat mat dahket ahte visot dat 1500 njealjehaskilomehter ii sáhte geavahuvvot guohtuneanan, muitalii son.
Hurum jearai vel sus ahte maid son jurddaša go Rapp lea dutkan ja gávnnahan ahte ii leat sadji go 7-8 bohccui guvlui. Nellemann logai ahte ii doala deaivása, ja ahte lea guohtun olu eambbo bohccuide.
Ášši galggai čađahuvvot golmma beaivvis, muhto čájehuvvo ahte eai geargga, nu šaddet bidjat njealje beaivvi áššái. ÁDVOKÁHTTA JA ÁŠŠI VUOLGGAHEADDJI: Dan guđa ášševuolggaheaddji advokáhtta lea Oddmund Enoksen, gii ieš lea maid dan guđa gaskkas geat leat geassán Iinnasullo orohaga diggái.. Šearbmagovva Hålogalándda lágamánneriekti (Govvejuvvon duopmára lobiin)