Mandáhtaáigodat guhkiduvvo
Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna bargu lea maŋŋonan ja danin guhkiduvvo mandáhtaáigodat masá jagiin.
Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna galgá geiget raportta Stuoradiggái geassemánu 1. beaivvi 2023:s. Stuoradikki presideantagoddi dat lea mearridan guhkidit mandáhtaáigodaga go Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna lea maŋŋonan bargguin.
Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna bargu lea eanemusat maŋŋonan Covid-19 pandemiija geažil. Njoammuneastadannjuolggadusaid geažil leat šaddan rievdadit bargovugiid. Kommišuvnna lahtut ja bargit leat gártan bargat ruovttukantuvrrain, čađahit telefonjearahallamiid ja lágidit čoahkkimiid neahta bokte. Garra njoammuneastadanbijuiguin lea kommišuvdna dattege nagodan čađahit rabas čoahkkimiid ja searvat iešguđetge lágidemiide.
– Njoammunrestrikšuvnnat leat dagahan ahte olu čoahkkimat ja oassálastimat leat maŋŋonan. Oallugat vurdet min ja danin šaddá kommišuvnnas hušša čakča, lohká čállingoddejođiheaddji Liss-ellen Ramstad.
Olu persovnnalaš historjját
Dássážii lea kommišuvdna čohkken birrasii 370 persovnnalaš historjjá, ja ollugat leat ain vuordime ahte beasaše juohkit iežaset vásáhusaid ja gillámušaid mat čuožžiledje dáruiduhttima dihte.
– Kommišuvdna vásiha ahte olbmuin lea stuorát beroštupmi juohkit iežaset persovnnalaš historjjáid jearahallamiid bokte, dán eat lean vuordán ovdagihtii. Juste dál lea mis vuordináigi, muhto mis lea áigumuš gulahallat buohkaiguin nu bures go vejolaš, lohká Ramstad.
Olu arkiivvat ja girjerádjosat leamašan gitta pandemiija dihte, ja dat lea dagahan ahte kommišuvnna bargu ohcat gáldomateriálaid lea maŋŋonan.
Álgovuorus galggai Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna geiget raportta čakčamánu 1. beaivvi 2022:s, muhto dát lea dál maŋiduvvon logiin mánuin, čállet kommišuvnna neahttasiiddus.