Sámi oahppit LASSÁNAN DIIMMÁŽIS
Gorravári skuvlii álget logi sámi máná vuosttaš luohkkái dán čavčča. Muhto rektoris livččii okta dehálaš čuolbma man fertešii gálgat.
Gorravári skuvla lea dat skuvla Álttás gos leat sámi luohkát main buot oahpahus lea sámegillii. Dán skuvlajagi leat sis oktiibuot 32 oahppi sámi luohkáin.
Vuosttaš luohkkái álget logi oahppi, nuppi luohkkái čiežas, goalmmádii čieža oahppi, guđát luohkkái guokte oahppi ja čihččet luohkkái guhtta oahppi.
Skuvlajagi 18/19 ledje 12 oahppi, jagi 19/20 ledje 17 oahppi, jagi 20/21 ledje 26 oahppi.
Luohkát leat juhkkon golmma jovkui. Vuosttaš luohká mánát leat sierra, nuppi ja goalmmát luohká mánát ovttas ja guđat ja čihččet luohkát leat ovttas.
Ohcame ain oahpaheaddji
Rektor Toril Helene Isaksen lohká iežaset leat hui duhtavažžan go oahppit leat lassánan diimmáža rájes. Muhto sis váilu ain oahpaheaddji ovtta olles virggis, ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan.
– Mii leat almmuhan dan virggi guktii, ja oaidnit ahte lea hui váttis gávdnat oahpaheaddji. Dál mii geahččalit ain ohcat jus dette gávdnat ja sávvat maid dat gulustuvvá guhkás ahte mis livččii virgi rabasin, dadjá Isaksen.
Mannan skuvlajagis leat sii hirbmadit bártidan gávdnat sadjásašoahpaheaddji Gorravári sámi luohkáide, ja oahpaheaddjit doppe leat šaddan váldit badjelasaset daid lassi diimmuid.
Son muitala ahte sis leat dál njeallje sámegielat oahpaheaddji olles virggiin, ja golmmas dain leat ge gulahallanoahpaheaddjit dan golmma joavkkus mat dál álget sámi luohkáide.
– Mii gal leat gergosat goitge váldit vuostá ohppiid duorastaga dán vahkkus, ja leat ge hui ilus go sáhttit doaibmat ruoná dásis njoammuneastadeami dáfus. Dat mearkkaša ahte beassat fas eambbo ovttasbargat iešguđet joavkkuid gaskka, doallat eambbo oktasaš lágidemiid ja buot oahppit sáhttet leat ovttas olgun maid, dadjá Isaksen.
Ávžžuha fuomášuhttit doarjagiid
Olgešbellodaga vuosttaš áirras sámediggeválggaide, Davveguovllu válgabiirres Hege Christin Bjørkmann, lea ieš gazzame oahpaheaddjeoahpu njealját jagi. Son ii loga alcces vel heiven váldit lassioahpu sámegielas, muhto lohká alcces dehálaš áššin nannet sámegieloahpahusa, ja sávvá son ieš maid oažžu vejolašvuođa oahppat sámegiela go geargá masteriin.
– Deháleamos vuohki sihkkarastit sámegielgelbbolašvuođa livččii ahte suohkanat ávžžuhit iežaset oahpaheddjiid ohcat ja háhkat oahppočuoggáid sámegielas. Dál gávdnojit hirbmat buorit doarjjaortnegat mat gokčet goluid ja dahket vejolažžan oažžut olles bálkká dan botta go lohket sámegiela. Dasa lassin lea gelbbolašvuođalokten, man bokte lea vejolaš váldit 60 oahppočuoggá ja 75 proseantta virgelobi bálkkáin. Lea maid vejolaš oažžut máŋgalot duhát stipeandan jus gazza sámegiela oahpaheaddjin. Eai leat leamaš goassege ná buorit ortnegat, ja suohkanat dat fertejit ávžžuhit ohcat ja fállat daid iežaset bargiide, dadjá 23-jahkásaš Bjørkmann, gii maiddái lea Álttá nuoramus suohkanstivraáirras.
– Dáhtu duohken
Son ii loga maidege leat veadjemeahttumin nu guhká go lea dáhttu.
– Jus váilot sámegielat oahpaheaddjit, de sáhtášii ovdamearkka dihte sámegielat oahpaheddjiid movttiidahttit váldit sámegielas lassioahpu jus dat váilu. Lea maid hui dehálaš movttiidahttit ođđa studeanttaid váldit sámegiela lassioahppun. Ja mun sávan oallugat válljejit ain šaddat sámegielaoahpaheaddjin sihke Álttás ja muđui Norggas, lasiha Bjørkmann.