JUOLLUDAN RUĐA GOĐIID DIVODEAPMÁI
Dihtet go ahte Hardangerduoddara guovllus gávdnojit goađit? Sámediggeráđđi lea juolludan ruđa gođiid divodeapmái. Oktiibuot leat juolludan 2,4 miljovnna ruvnno dán ja máŋgga eará sámi kulturmuitoprošektii.
Okta doarjagiin, 250 000,- ruvnno, manná Samegammene Hardangervidda AS:I. 1940-logu loahpas huksii Amund Johnsen njeallje goađi Hardangervidda duottarguvlui, ja daid gođiid divodeapmái dat lea dál juolluduvvon ruhta.
Amund Johnsen lei boazodoalli bárdni gii lei Hábmeris eret. Nuppi máilmmisoađi áigge son lei rádjalovssat norgalaččaide geat báhtaredje Ruŧŧii. Dađibahábut válde duiskalaččat su fáŋgan, ja dolvo su Grinii, ja dasto sáddejuvvui Sachsenhausen čohkkenleirii. Grinis son deaivvadii Sigurd Fossgårdain, gii maiddái lei fáŋga, ja gii šattai sutnje buorre ustit. Sigurd fálai barggu Amundii Skurdalenis – Dagali boazosearvvis, Hol suohkanis, go soahti nogai. Ja nu šattai.
– Čájehit ahte sápmelaččat leat leamašan báikkis
Lassin ellui son ceggii dan njeallje goađi Hardangervidda duottarguvlui, ja geasi áigge vuvddii maiddái sámi buktagiid ja mátkemuittuid turisttaide. Dán doaimma jotkkii okta Amund Johnsena maŋisbohttiin.
– Goađit Hardangervidda duottarguovllus čájehit ahte sápmelaččat leat leamaš dakkár báikkis man dábálaččat eat čana sápmelaččaide. Dasa lassin adnojit goađit gávpedoibmii ja sámi árbevieruid gaskkusteapmái. Historjá mii muitaluvvo lea miellagiddevaš ja dehálaš, ja dan berre gaskkustit eambbosiidda, dadjá sámediggeráđđi Hans Ole Eira (Gb).
Eará registrerenprošeavttat
Sámediggeráđđi lea maiddái juolludan ruđa máŋgga eará registrerenprošektii iešguđet guovlluin Sámis.
Beardu suohkan lea ožžon 60 000 ruvnno Bruhaug guovllu sámi kulturmuittuid kártema várás – guovllus gos ovdal eai leat kártejuvvon kulturmuittut.
Skogsfjord gilisearvi lea ovttas Ráneš orohagain, orohat 12, ožžon 70 000 ruvnno Gárasavvona sápmelaččaid kulturmuittuid registreremii Rátnáhis, ja maiddái guorahallan ja systematiseren dihte arkiivamateriála mii lea juo ovdalaččas čohkkejuvvon seamma guovllus.
Prošeakta mii maid lea ožžon ruđa lea mearrasámi kulturmuittuid galben ja vel rahpandoalut daid oktavuođas Hámmerfeasttas ja Ráhkkerávjjus. Hámmerfeastta suohkan lea ožžon 200 000 ruvnno dán prošektii. Dál leat bargame dan guvlui ahte čalmmustahttit ja loktet máhtu dán guovllu mearrasámi kulturárbbi birra. Prošeakta háliida maiddái čalmmustahttit kultureanadaga resurssa álbmogii.
– Dát lea ođasmahtti prošeakta mii sáhttá veahkkin ovddidit dehálaš dieđuid mearrasámi historjjá birra, loahpaha sámediggeráđđi.