– LEA ÁIGI AHTE MII OAŽŽUT OVTTASBARGGU
boazopolitiijaiguin ja fefoin
Guovdageainnu ealgabivdiidsearvvi jođiheaddji lea dolkan Guovdageainnu suohkanis gearjidit vuodjinlobi vai besset eastadit ealganjuovvamiid ovdal bivddu.
Juohke jagi lea Guovdageainnu ealgabivdiidsearvi ožžon Guovdageainnu suohkanis sierravuodjinlobi iežaset doibmii. Doaibma masa ohcet sierravuodjinlobi lea eastadit ahte bahádahkkiide lea nu álki ealggaid njuovvat ovdal bivddu, go sii de vánddardit báikkiin vai ii galgga oktage jállu suoládit ealgga ovdal bivddu.
Eat sáhte muitalit
Dán jagi lea dilli rievdan dien dáfus. Sii ohce árabut geasis sierravuodjinlobi, muhto meahcástanlávdegoddi biehttalii addimis sierravuodjinlobi. Dál leat sii fas ohcan sierravuodjinlobi, masa leat eanet čilgen sin ulbmila sierravuodjinlobiin, muhto liikká biehttaluvvui fas ohcan.
– Meahcástanlávdegoddi oaivvildit earret eará ahte mii galgat kártii tevdnet juste gokko vuodjit. Muhto dat han ii leat goit dohkálaš, go dalle hal gal dušše vearredahkki garvá báikkiid gosa mis lea vuodjinlohpi, go sierravuodjinlohpi lea almmolaš. Dan sáhttá juohkehaš sáhttit mannat geahččat, lohká Saari.
Loga Guovdageainnu suohkana vuodjinlohpelávdegotti jođiheaddji kommentára vuollelis áššis.
Friddja vuodjin
Son lohká ahte sis lea dárbu friddjavuodjinlobi oažžut. Son muitala ahte sii eai dan dihte leat ohcame vuodjinlobiid vai olles ealgabivdiidsearvvi miellahtut galget vuodjit gos háliidit, muhto vai moadde fásta olbmo sáhttet geavahit vuodjinlobi atnit čalmmis ealggaid, ja dakko bokte eastadit ovdabivddu njuovvamiid. Son lohká ahte dál lea son dolkan gearjideames suohkanis sierravuodjinlobi, ja áigu mannat viidáset dainna áššiin.
– Mii, ealgabivdiidsearvvi bealis, áigut dál oktavuođa váldit Fefoin, Boazopolitiijaiguin ja Stáhta Luonddubearráigeahčuin. Ulbmil livččii ásahit ovttasbarggu vai ealgabivdiidsearvi sáhttá leat liigeresursan sidjiide eastadan dihte lobihis bivddu ovdal lobálaš ealgabivddu, lohká son.
Juohke jagi
Saari muitala ahte lea jahkásaččat go meahcis gávdnet ealgabivdit, dahje earát, njuovvansajiid gokko ealggaid leat njuovvan ovdal go lobálaš bivdu lea álgán.
– Mun gávdnen diibmá guokte ealgga njuvvon iežan bivdoguovllus ovdal lobálaš bivddu. Dáhpáhuvvá juohke jagi ahte gávdnat njuovvansajiid. Dál in duostta báljo jurddahit ge go mii, ealgabivdiidsearvi, eat leat beassan meahci vánddardit eastadan dihte lobihis bivddu, lohká Saari.
– Mu mielas sádde dákko bokte suohkan boasttu signálaid vearredahkkiide, ahte sii eai vuorut eastadeami mii dagahivččii ahte eai leat nu jálut lobiheamet njuovvat ealggaid ovdal go lobálaš bivdu lea álgán. Mun ferten juo jearrat ahte lea go dat suohkana almmolaš politihkka, lohká Saari.
Duššái bargan
Saari lohká iežas dál dovdat ahte sin bargu ii váldo vuhtii, vaikke sii leat olu buori bargan ealgabivdiid dáfus olu logiid jagiid.
– Mii leat ovdal doarjaga maid ožžon sihke Statskogas ja Guovdageainnu suohkanis. Earret eará sáddejuvvon ealgabivdiidsearvvi ovddas čoahkkinastit direktoráhtain, ja Guovdageainnu suohkan mávssii mátkki midjiide, ja maid dološ Statskogas ruhtadoarjaga kohkket Guovdageainnu suohkana ealganáli. Eanas jagiid mii leat ieža máksán iežamet doaimma. Dál orrot min barggu dego dahkan duššin, ja dan in sáhte dohkkehit, lohká Saari.
Ii váldi
Guovdageainnu suohkana vuodjinlohpelávdegotti jođiheaddji, Vegard Olsen (Dáloniid listtu), duođašta sin biehttalan sierravuodjinlobi maid Guovdageainnu ealgabivdiidsearvi, Per Nils Saari bokte, leat ohcan. Olsen muitala ožžon golbma ohcama sis, ja njealjáda dál maŋemus. Daid sii leat visot biehttalan addimis.
– Nu guhká go Guovdageainnu ealgabivdiidsearvvis ii leat dárkkistanváldi, de eat sáhte mii addit sierravuodjinlobi dan bargat. Jus sii dakkár válddii sáhttet bidjat beavdái, de lea min bealis ortnegis, lohká Olsen.
– Sii han leat ovddit jagiid ožžon sierravuodjinlobi dan vuođul. Manin ii dán jagi?
– Nu guhká go mun lean vuodjinlohpelávdegottis jođiheaddjin leamašan, de eat leat mii addán vuodjinlobi dien vuođul ealgabivdiidsearvái. Jus lea addon, de goit ferte mu meattá dat ohcan mannan, iige dat leat buorre jus nu lea dahkkon. Ovddit jagiid mun in dieđe dadjat, go de lea Saari ieš leamašan vuodjinlohpelávdegottis, vel jođiheaddjin ge, lohká son.
Olsen muitala ahte dađi mielde go leat biehttalan sierravuodjinlobiid addimis ealgabivdiidsearvái, de eai leat sii váidán mearrádusa, sii dušše leat sádden fas ođđa ohcama seamma ákkaiguin.
Friddjavuodjin
Olsen lohká leat váttisin sidjiide vuodjinlobiid addit ovtta searvái go áigot bearráigeahččat meahcis ealggaid. Son muitala sii leat ovdal ožžon dakkár ohcamiid, vel priváhta olbmuin ge, muhto dat leat biehttaluvvon.
– Min mielas ii leat riekta addit sierravuodjinlobi priváhta searvái, mas de miellahtut mákset 50 ruvnno miellahttodivada, ja de lea sis friddjavuodjin bievlaáigge. Ahte ealgabivdiidsearvi šaddá dakkár vuolit vuogádat suohkanis geat juhket vuodjinlobiid iežaset miellahtuide, nu ii sáhte doaibmat. Jus dat galgá vierrun šaddat, de eat sáhte máhkaš Láhpoluobbala dahje Máze gilisearvái ge biehttalit dakkár ohcama daid ákkaid vuođul. Lea áibbas čielggas ahte nu ii sáhte doaibmat.
– Midjiide lea addon váldi meannudit sierravuodjinlobiid, mii lea duođalaš bargu, eatge de mii sáhte dego dan barggu addit muhtun searvvi háldui iežaset miellahtuide addit vuodjinlobiid. Lea hui álki dien biehttaleami bealuštit, lohká Olsen.
Almmolaš politihkka
Olsen ii loga jáhkkit suohkana dan dihte boasttu signálaid sáddet ealgasuollagiidda, jus vel eai atte ge ealgabivdiidsearvái sierravuodjinlobi bearráigeahččat ealggaid.
– Sáhtán lohkat ahte suohkana almmolaš politihkka lea ahte leat boazopolitiijat ja Stáhta luonddubearráigeahččit geain lea váldi, ja lea maid sin bargu, bearráigeahččat ja eastadit lobihis doaimmaid. Mii gal luohttit ahte dát etáhtat doaimmahit iežaset barggu bures, lohká son.
– Mis lea maid dál suohkana bealis ásahuvvon ovttasbargu sihke boazopolitiijaiguin, SNO:IN, Stádahálddašeaddjiin ja Fefoin, mas lea sáhka movt sáhttit ovttasbargat meahcásteami dáfus.
Ii meannudan
Per Nils Saari lea olu áigodagaid leamašan Guovdageainnu suohkana vuodjinlohpelávdegotti jođiheaddji, earret eará daid jagiid go lea ealgabivdiidsearvi ožžon sierravuodjinlobiid.
Son ii loga makkárge boasttu
vuođaid dahkkon vaikke son lea ealgabivdiidsearvvi ovddas ohcan sierravuodjinlobi lávdegottis maid son ieš lea jođihan.
– Diesa gal leat dábálaš vuogit movt dalle galgá bargat. Mun diehttelasat in leat gieđahallan, ja guhkkin eret meannudan áššiid main ealgabivdiidsearvi lea ohcan sierravuodjinlobi. Diehttelasat in leat iežan sierravuodjinlobi ohcamiid ge gieđahallan in ge meannudan, vai dat lea áibbas čielggas, lohká Saari.