Leaš oaidnit mot sámepolitihka šaddá
Norggas šaddá ráđđehusmolsun go Bargiidbellodat, Sosialisttalaš Gurutbellodat ja Guovddášbellodat leat eanetlogus. Muhto maid dat mearkkaša sámi guoski áššiide? Dan dieđus leat váttis diehtit, muhto aŋkke lea dan láhkai ahte ii bellodatprográmma, mainna iešguđet bellodagat leat searvan válgii, leat kontrákta jienasteddjiiguin. Dat mii dohko lea čállon vurdo vuoruhuvvot. Seammás lea dan láhkai, ahte go ná máŋga bellodaga šaddet ovttasbargat, de šaddet buohkat addit ja gáibidit jus galget nagodit cegget nanu ovttasbarggu Stuoradikkis boahtte njealji jahkái. Lea ge hui unnán sámi guoski áššiid birra daddjon. Erenoamážit goit Bargiidbellodaga ja Sosiálalisttalaš Gurutbellodaga bellodatprográmmain. Norgga beale sámi čielgaseamos ealáhusa, namalassii boazodoalu, birra ii leat sierra kapihtal earret go Guovddášbellodagas. Danne lea ge oalle váttis diehtit makkár boazodoallopolitihkka šaddá boahtte njealji jagis, go lea váttis einnostit man gievra Guovddášbellodat lea váikkuhit dan rievttes guvlui. Erenoamážit go diehtit ahte Finnmárkku Guovddášbellodaga nubbeevttohas, Nancy Porsanger, ii beasa Stuoradiggái. Mii muđui dasto daddjo? Guovddášbellodat lohpida earret eará sihkkarastit Sámedikki ráđđádallanrievtti ráđđehusain ja
Stuoradikkiin. Maid dat mearkkaša lea váttis diehtit. Dan dáfus lea Sosialisttalaš Gurutbellodat ollu čielgaseabbo. Sii áigot ge nannet juolludemiid Sámediggái ja nannet lágalaččat ráđđádallanrievtti. Muhto dan lea juo Stuoradiggi meannudan mannan giđa. Bargiidbellodat ii daja dan birra maide. Dáid válggain dieđus lea leamaš oahpahus sámegielas ja sámegillii guovddáš fáttát, ja maid sámegiela oahpponeavvut mat leat vátnásat. Guovddášbellodat dadjá ge dan oktavuođas earret eará ahte skuvllaid ja mánáidgárddiid sámegieloahpahus ferte nannejuvvot ja sámi guovlluid oahppit fertejit beassat válljet sámegiela oahppama ovdalii siidogiela. Bargiidbellodat ges oaidná dehálažžan sihkkarastit doarvái sámegieloahpponeavvuid main lea dohkálaš dássi. Seammás oažžut eambbo sámegielat oahpaheddjiid ja ovdaskuvlaoahpaheddjiid. Maiddái oidnet dárbbu lasihit sámi mánáidgárdesajiid. Sosialisttalaš Gurutbellodat áigu vuoruhit sierra stuorradiggedieđáhusa lullisámegiela, kultuvrra ja ealáhusa birra. Sosialisttalaš Gurutbellodat áigu maiddái sihkkarastit ahte sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii seammás go áigot nannet rávisolbmuide sámegieloahpahusa. Sii áiggošedje maiddái rekruteret eambbo sámegielat oahpaheddjiid ja mánáidgárdebargiid seammás go sihkkarastit lassioahpu ja fágalaš ovdáneami. Dakko orru dán golmma bellodagas oalle ovttalágan oaidnu, nu ahte danne vuordit ahte dat bealit eai šatta politihkalaš gávpalangálvun maid vuoruhit eret. Muhto dat baicce šaddá politihkalaš vuoruheapmin mas oaidnit dan boahtte njealji jagis bohtosiid, go sámi mánát dárbbašit ahte oahpahus sámegielas ja sámegillii vuoruhuvvo.
Lea ge hui unnán sámi guoski áššiid birra daddjon.