– Buorre vuođđu geahččalit Sárevuomi ášši Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmustuolus
Sárevuomi čearru vuittii Alimusrievttis, muhto eai ožžon ekonomalaš buhtadusa guohtumiid massimiid dihte. Čearru háliida dál váidit ášši Eurohpáduopmustullui. Romssa universitehta juridihkalaš professor Øyvind Ravna oaivvilda Sárevuomis leat buori vuođu v
Sárevuomi čearru vuittii duomus suoidnemánus ja čearus lea riekti doaimmahit boazodoalu riidoguovllus ja nu ii gáržžiduvvo geavaheapmi rádjeguohtonlága bokte dahje láhkanjuolggadusaid bokte. Muhto máŋgalogi jagi leat čearu bohccot vuojehuvvon eret Sis-romssa guovlluin.
Duomu jelgii ahte Norgga stáhta ii dárbbaš buhtadusa máksit Sárevuomi čerrui ja ahte goappaš bealit šadde gokčat iežaset áššegoluid, čállui Alimusrievtti duomus.
Romssa universitehta juridihkalaš professor Øyvind Ravna oaivvilda Sárevuomis leat buori vuođu go háliidit váidit Alimusrievtti duomu Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmustullui.
– Lea vuođđu ahte Sárevuopmi sáhttá váidit duomu go guokte Alimusrievtti duopmára oaivvildeigga ahte čearus lea riekti oažžut buhtadusa go eai leat sáhttán geavahit guohtuneatnamiid muhtun jagiid go Norgga láhka bissehii čearu. Lea buorre vuođđu loktet dan ášši Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmustullui ja lea prinsihpalaš deaŧalaš go stáhta lea doaimmahan juoidá mii gáržžida muhtumiid vuoigatvuođaid mii lea dagahan ekonomalaš gillámuša, de ferte dan ovddas maid máksit, oaivvilda Ravna.
– Jáhkát go ahte ášši váldojuvvo ovdan Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostuolus jus čearru váidá ášši?
– Dan in duostta vástidit, go lea váttis dadjat. Muhto lea prinsihpalaš, deaŧalaš ášši go stáhta lea sisabahkken ealáhusas mas lea riekti leat guovllus, eaige leat dubmejuvvon goluid máksit dan vearredagu ovddas. Go Alimusrievtti duopmárat eai leat ovttaoavilis ja guokte Alimusrievtti duopmára háliideaigga buhtadusa addit Sárevuopmái ja golmmas eai. Dat dagaha ahte lea buorre vuođđu geahččalit dan ášši Eurohpáduopmostuolus, cealká Romssa universitehta juridihkalaš professor Øyvind Ravna.
Váidit duomu
Čearru mearridii čoahkkimis borgemánu 31. beaivvi váidit Alimusrievtti duomu Eurohpáduopmustullui go eai ožžon buhtadusa masson guohtuma ovddas. Čearu sátnejođiheaddji Per-anders Nutti lohká sin ohcat dál doarjaga sámedikkiin ja sámi organišasvunnain.
– Duopmustuollu ii lea addán buhtadusa čerrui ja mii geahččalit dál váidit duomu. Sáhttá maid čuohcat boahttevaš áššiide mat gusket sámi riekteáššiide. Mii fertet geahččalit ášši Eurohpáduopmostuolus ja mii leat ságastan ahte fertet goit geahččalit váidit, dadjá Nutti.
– Galle jagi lea sáhka ahte čearru lea massán guohtuma Norgga beal eatnamin?
– Mii fertet dál ovttas advokáhtain iskat dan, muhto leat bargan áššin 23 jagi dan rájes go riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat bohte, muhto lea čielggas ahte leat min eatnamat ja mis leat rievttit guovllus.
Jearran veahki
Čearru lea reivves jearran ruđalaš ja prinsihpalaš veahki Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámedikkiin, Sámiráđis ja Sámiid Riikkasearvvis váidit Norgga Alimusrievtti duomu.
– Go stáhta dáhppo, de galggašii máksit buhtadusa dan vearredagu ovddas go eai leat čuvvon njuolggadusaid mat sámiin leat. Mis lea doaivva ahte Eurohpáduopmustuollu meannuda ášši go stáhta lea dubmen nu go leat dahkan. Lea vearrut min mielas ja sáhttá čuohcat eará sámiide maid boahtteáiggis, dadjá Sárevuomi čearu ságadoalli Per Anders Nutti.
Ekonomalas doarjaga
Áigemearri váidit Alimusrievtti duomu lea golggotmánu 30. beaivvi. Jus Sárevuomi čearru váidá duomu, de máksá sullii 200 000 ruvnno, ja jus ášši váldo ovdan Eurohpáduopmostuolus, de máksá sullii miljovdnabeale vel.
– Mii dárbbašit dál ekonomalaš doarjaga vái sáhttit váidit ášši Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmustullui. Čearru lea dal čállán reivviid ja geahččalit oažžut 200.000 ruvdnošas, doarjaga dadjá Nutti.