Buoret dikšu sáhttá gádjut
Vuoiŋŋašvardin goddá seamma ollu olbmuid go 90-logus, muhto nu ii dárbbat leat.
Buoret dálkkodeami bokte sáhttet sii geat ožžot vuoiŋŋašvardima eallit guhkit, čállá Romssa universitehta. Ođđa dutkan Romssa Universitehtas čájeha ahte sii geat cevzet vuosttaš mánu maŋŋel go ožžot vuoiŋŋašvardima, sis lea 60 proseantta stuorát riskka jápmit daid boahttevaš jagiid jus buohtastahttá singuin geat eai leat gillán vuoiŋŋašvardimis.
Juohke jagi jápmet 5,5 miljovnna olbmo vuoiŋŋašvardima geažil, ja dat lea dat nubbin stuorámus jápminsivva máilmmis. Vuosttašamanuensii klinihka medisiinna Maria Carlsson lohká ahte daid loguid lea vejolaš rievdadit.
– Nanosmahttojuvvon dálkkodeapmi heahtedivššu, buoret eastadeami ja eanet dutkama bokte sáhttet eanet olbmot eallit guhkit maŋŋel go leat ožžon vuoiŋŋašvardima, dadjá Carlsson.
Son lea dutkan man guhká pasieanttat ellet jus cevzet vuosttaš mánu maŋŋel vardima, ja makkár jápminsivat sis leat. Váibmo- ja varrasuotnabuozalmasvuođat leat sivvan dan stuorra jápminriskii.
Pasieanttat geat borgguhit, geavahit varranjárbudeaddji dálkasiid dahje geain lea alla kolesteroladássi lea unnit liiba ceavzit guhkitáiggi.
Dutkan čájeha ahte lea dárbu nannet dálkkodeami heahtemuttus, ja nannet gelbbolašvuođa eastadeaddji dálkkodeami mii dahkko maŋŋel vuoiŋŋašvardima. Forskning.no čállá ahte Carlssona dutkanbohtosat dehálaččat sihke riikkaviidosaččat ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
Carlsson maid oaivvilda ahte dat deháleamos maid sáhttá dahkat lea dálkkodit alla varradeattu, mii lea dat stuorámus riskafáktor vuoiŋŋašvardimii.
– Máŋgasis lea ovddasvástádus. Politihkkárat fertejit čalmmustahttet vuoiŋŋašvardima, mii dutkit fertet buori dutkama dahkat ja doaktárat fertejit eastadit ja dálkkodit pasieanttaid aktiivvalaččat ja dárkilit, dadjá Carlsson Romssa universitehta dieđuid mielde.