Uhcit vearru dábálaš dietnasis
Ráđđehus evttoha vuolidit vearromáksomeari sidjiide geat dinejit vuollel 750 000 ruvnnu, sullii 4,5 miljárdda ruvnnuin.
Vuolidit sisaboađu vearromáksomeari lea oassi ráđđehusa áigumušas, geahpedit dábálaš olbmuid goluid ja dahkat vearrojuogadeami vuoiggalaččabun. Sii geat dinejit eanemusat ja oamastit stuora opmodagaid galget máksit eanet vearu, erenoamážit oasusvuoittus ja oasusárvvus. Leat ollugat geat rahčet vai birgejit, danne evttoha ráđđehus ollu doaibmabijuid geahpedan dihte álbmogis goluid. Sis geain lea nana čielgi, sis gáibiduvvo eanet. Dát ráđđehus áigu vuoruhit buohkaid Norggas geain lea vuollegis ja dábálaš sisaboahtu, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb) preassadieđáhusas.
Sullii 7 800 ruvnnu uhcit vearru
Persovdnavearrovuogádat lea sihke sosiála ja geográfalaččat dásset. Hurdal-šiehtadusa mielde ráđđehus evttoha unnidit dienasvearu sidjiide geat dinejit vuollel 750 000 ruvnnu jahkái ja earáin fas lasihit dienasvearu. Bearaš, geat goappašagat dineba 550 000 kruvnnu jahkái, máksiba ráđđehusa evttohusa mielde sullii 7 800 ruvnnu uhcit vearu 2023:s go 2021-vearronjuolggadusaid mielde. – Gáibádus lea ahte bálkásisaboahtu lea áidna sisaboahtu, ja ahte sudnos leat dušše dábálaš golut, nu go persovdnavuoládus ja vuolimus geasus. Trygve Slagsvold Vedum čilge ahte oktofuolaheaddjit, geain lea heajos dienas, leat rašes dilis ja ráđđehusa vearrorievdadusevttohus šaddá stuora ávkin sidjiide. Sisaboahtu lassána 11 500 ruvnnuin jahkái, danne go vearrogeassima sadjái evttohuvvo lasihuvvot mánáidoadju. Rievdadus doaibmagoahtá njukčamánu 1. beaivvi boahtte jagi, nu ahte sisaboahtu lassána de 9 600 ruvnnuin 2023:s.
Dienasvearus lasihit vuođđovuoládusa
Muđui evttoha ráđđehus dienasvearus lasihit vuođđovuoládusa (persuvdnavuoládusa) 14 850 ruvnnuin, mii dahká 25 proseantta lassáneami jagis. Buohtastahttima dihte sáhttá namuhit ahte persuvdnavuoládus lassánii 11 proseanttain gávcci jagis, áigodagas 2013-2021. Dábálaš bargi ferte máksit vearu jos dábálaš sisaboahtu lea badjel 108 000 ruvnnu 2022:s, muhto 2023:s ferte son máksit vearu jos dábálaš sisaboahtu lea badjel 135 000 ruvnnu. – Vuođđovuoládusa lasáhus mearkkaša ollu sidjiide geat dinejit unnimusat. Dat lea mielde dássemin ekonomalaš erohusaid ja lea stuora ávkin divrras áiggis, čujuha ruhtadanministtar.