Imaštallá manin máŋga duhát jagi MÁHTTU HILGOJUVVO
Sámi allaskuvlla vuosttaš amanueansa Solveig Joks ii loga báikkiolbmuid duhtavažžan dálá hálddašemii earret eará go báikeolbmuin rivvejedje vuoigatvuođaid ja adde daid vierroolbmuide. Norgga luonddudutkan instituhta (NINA) golmma jagáš dutkanprošeavtta SALCUL (Salmon culture dahje luossakultuvra) loahppaseminára lágiduvvui Sámedikkis dán mánu vuosttaš beaivvi. Dutkanprošeavtta (20192021) vuolggasadji lei luosa kulturbiras Nååmesje ja Nååmesjevuona ja Deanu-deanuvuona guovllus. Ledje nuppelot logaldalli ja okta dain lei Solveig Joks gii muitalii maid luossa mearkkaša álbmogii.
Joks lohká báikkiolbmot eai leat duhtavaččat dálá hálddašemiin, earret eará menddo olu bivdokoarttaid vuovdima dihte, go báikeolbmuin rivvejedje vuoigatvuođaid ja adde daid vierroolbmuide, ja badjelmearálaš elliid, guliid ja lottiid suodjalus vahágahttá luosa.
Joks muitala báikkiolbmot maid leat imaštallan manin Deanu guolástanhálddahus ii ožžon válddi bidjat johtui doaimmaid eastadit ruoššaluosa gorgŋemis Detnui nu mo ledje háliidan 2017:s, easkka 2021 loahppageasi mieđai Birasdirektoráhtta ja Dálkkádat- ja birasdepartemeanta guhtta buođu cegget Detnui mas ii leat rádjá Suoma beallái. Eaige goddán go 2 500 dan 50 000 ruoššaluosas mat gorgŋejedje Detnui.
– Mu mielas lea ruoššaluossa čuvgen luossahálddašeami Deanus ja čájehan ahte otná vuogi mielde lea váttis hálddašit Deanu go roasut čuožžilit. Dákkár dilis lea gulahallan ja luohttámuš eaktun jus hálddašeapmi galgá lihkostuvvat. Árbevirolaš ja báikkálaš máhttu ja báikkiolbmuid áŋgiruššan boahtá ávkin go vieris guolli bahkke jogaide, dan vásiheimmet Ánnejogas. Lea váttis eará láhkai dulkot Birasdirektoráhta ahte das lea eahpeluohttámuš báikkiolbmuide ja báikkálaš hálddašanorgánii mii lea Deanu guolástanhálddahus, lohká Solveig Joks.
Váillahedje jienádanvuoigatvuođa
Birasdirektoráhta seniorneavvu Sturla Brørs jearai seminaras manin sii eai lean ožžon jienádanvuoigatvuođa dan raportii maid Solveig Joks ovttas Line Kalakin lea čállán Sámis magasiidnii. Solveig vástidii ahte sii leat lohkan reivviid maid Deanu guolástanhálddahus ja Birasdirektoráhtta ja Dálkkádat- ja birasdepartemeanta leat sádden nuppi nubbái. Soai leaba dušše čuvgen mo gulahallan leamaš.
Báikkiolbmuid máhtu eai ane árvvus
Solveig Joks lohká logaldallamis ahte vaikko Deanušiehtadusas daddjo ahte árbevirolaš máhttu galgá leat oassin Deanučázádaga luossabivdohálddašeamis, de lea váttis oaidnit gos dat boahtá oidnosii dálá hálddašeamis.
– Árbevirolaš luossabivdit geaid mun lean jearahallan, oidnet dán njuolgut eahpevuoiggalažžan go árbevirolaš máhtus eai ane ávkki dálá hálddašeamis. Manin máŋga duhát jagi máhttu mii lea doaibman bures, manin dat hilgojuvvo dál, lohká Joks.
Olbmot leat oahppan duháhiid jagiid bivddu bokte oaidnit mo čáhci, bodni ja dálki váikkuhit luosa láhttemii.
Joks muitala luossabivdit vuorjašuvvet dálá luossahálddašeddjiid ja imaštit manin bivdu ii leat bissehuvvon borgemánus vai gođđoguolit bállejit leat ráfis. Báikkiolbmot dihtet ahte gođđosajis dohppe luossa vuggii, várjalan dihte iežas gođđosaji.
– Báikkiolbmot hállet ii galggašii borgemánus bivdu go dalle rahkkana luossa gođđit, lohká Joks ja muitala luossabivdu lea báikkiolbmuid sielus go árbevirolaš máhttu lea olbmuid eallinvuohki.
Joks geardduha ovddit logaldalli sániid, ahte báikkiolbmuid mielas lea Deatnu báhcán ávdin nu ahte sii eai gille vuolgit Deatnogáddái.
– Lihkus leat mis ain olbmot geat bohtet johkagáddái, lohká Solveig Joks.
Astrid Helander astrid.helander@avvir.no