Gáibidit rahpat bivddu vuoigatvuođalaččaide ja hehttet Norgga caggamis
Ohcejoga gielda gáibida stáhtaid rahpat bivddu báikkálaččaide geain leat guolástanvuoigatvuođat ja bissehit Norgga stáhta caggamis Deanučázádaga go háliidit bissehit ruoššaluosa.
Ohcejoga gielda gáibida mearraguovlluin Norgga stáhta guovllus ja Deanučázádagas váldojuvvojit atnui ráddjehusat ja luossabivdogielddus vuoi Deanu luossanálit ealáskit. Dasa lassin evttoha gielda luossabivdogildosa rahpat báikkálaččaide, geain lea guolástanvuoigatvuohta. Báikkálaččaide árvala gielda galgá leat vejolašvuohta bivdit luosa logi jándora suoidnemánu álggu rájes, maiddái stákkuin.
– Dát guoskkašii birrasii 200 báikkálaš sápmelažžii. Go lean leamaš mielde dáid ráđđádallamiin, de min evttohus guoskkašii dušše alimus 10 prosentii guollejámus. Min evttohus ii áitte luossanáli ja min mielas gullá olmmoš maid lundui. Dat ii sáhte ahte biologiija geažil galgá luossabivddu gieldit goalmmát geasi ja olmmoš gullá maiddái lundui. Dás lea sáhka min identitehtas ja luossabivdu lea oassi min identitehtas, kultuvrras ja eallimis. Dál lea vuot evttohuvvon gieldit bivddu goalmmát jahkái ja dat ii leat heivvolaš, dat čuohcá olbmo dearvvašvuhtii, dadjá Ohcejoga gieldda váldostivrra nubbinvárreságadoalli Mika Aikio.
Gildosa dihte lea áigodat dego jávkan
Ohcejoga gielda lea skábmamánu 1. beaivvi cealkán eanan- ja vuovdedoalloministeriijai cealkámuša ráđđehusa láhkaevttohussii, mii gielddášii luossabivddu Deanučázádagas maiddái boahtte jagi. Norgga ja Suoma stáhtat leat dál čađaheame šiehtadallamiid movt sii čovdet luossabivddu Deanučázádagas 2023:s ja bohtet go joatkit luossabivdogildosa goalmmát jahkái.
– Dát lea leamaš lossat ja dat lea vuosttaš geardde historjjás ahte Deatnu lea biddjon gitta. Dál lea nu ahte ii leat obanassiige geassi šat, dadjá Mika fuolas.
Ohcejoga gielda atná dehálažžan johkagáttesápmelaččaid árbedieđu seailluheami ja sirdašuvvama buolvvas bulvii. Gielda čujuhage Suoma vuođđoláhkaváljagotti 11.5.2022 cealkámuššii:
«Vuođđoláhkaváljagotti mielas eana- ja vuovdedoallováljagoddi galgáge vel čielggadit vejolašvuođaid váldit atnui dakkár doaimmaid, maiguin luossanáli sáhtášii suodjalit ja ealáskahttit nu, ahte sápmelaččaid vuođđolága 17 § 3 momeanttas namuhuvvon vuoigatvuođat eai hehttejuvvo nu olu, muhto ráddjendoaimmaid mihttomearit maid eai šatta vára vuollái.»
Ruoššalussii galgá ráhkkanit
Ohcejoga gielda fuomášahttá cealkámušastis ahte stáhtaid guollebivdoeiseválddit galget ráhkkanit
čuovvovaš ruoššaluossainvašuvdnii geasset 2023 vai geasi 2021 ekokatastrofa ii dáhpáhuva nuppádassii.
Ohcejoga gielda lea erenoamáš fuolas Norgga plánain bidjat Vuolle-detnui, iežas čázádahkii, rastábuođu caggat ruoššaluosa goargŋumis Detnui, ja gáibida Suoma stáhta váldit beali áššis. Rastábuođđu sáhttá leat vahátlaš luonddulussii ja dan vejolašvuođaide joatkit goargŋuma Detnui.
– Ruoššaluosa berre beassat bivdit, go dat eai gula dán lundui ja dan ferte bivdit eret. Min mielas dat plánat ahte bidjat Deanu gitta Deanušalddi vuolábealde Sieiddásullo bokte, ii leat dohkálaš. Das lea menddo stuorra riska
ahte Atlántta luossa ii gorgŋe Detnui ja sáhttá máhccat ruovttoluotta merrii gođekeahttá. Dies lea menddo stuorra riska ja buvttiha vahága ahte luossa ii beasa gorgŋet Detnui, deattuha Aikio.
Oktasaš resursa
Son ohcala riskaanalysa gos geahčadit makkár vahágat sáhttet čuožžilit go caggá čázádaga ja ferte geahččat buot vejolašvuođaid ja riskkaid mat leat čadnon dasa. Ohcejoga gielda atná dehálažžan dan ahte ruoššaluosa livčče vejolaš ávkkástallat maiddái Suoma bealde sihke ekonomalaččat ja ruovttuid dárbbuide dego Norggas ge lea.
– Ruoššaluosa berre beassat bivdit, ja berre geavahit báikkálaš
máhtu gos daid berre bivdit, vuoi dat albma luossa ii čáŋa fierbmái. Diibmá geahččaluvvui nuohttut Vuollegeavgŋás ja olbmot berrejit beassat bivdit daid nu ollu go gillejit. Bidjat Deanu gitta nu vuollin, dat ii leat min mielas gal heivvolaš. Dat lea min oktasaš resursa ja man goabbáge riika berre beassat ávkkástallat jus das lea mihkkege maid ávkkástallá, loahpaha Mika Aikio.
Ohcejoga gielda čujuha sii leat manahan lagabui 10 miljovnna luossabivdogildosa geažil ja jus stáhtat jotket gildosa, de einnostit dán supmi gorgŋon 15 miljovdnii.
Silje Malene Varsi silje@avvir.no