Suoma stáhtaráđđi doalvvui sámediggelága Riikabeaivái
Suoma riekteministtar Anna-maja Henriksson oaivvilda ahte áidna vuohki loahpahit olmmošvuoigatvuođaid loavkidemiid, lea ođasmahttit sámediggelága. Stáhtaráđđi lea mearridii mannan duorastaga loktet sámediggeláhkaevttohusa Riikabeaivái. Áššis jienastedje. 11 ministara dorjo evttohusa loktema Riikabeaivái, muhto golbma Guovddášbellodaga ministara vuosttaldedje.
Henriksson dadjá Yle Sápmái, ahte áidna vuohki loahpahit olmmošvuoigatvuođaid loavkidemiid, lea ođasmahttit sámediggelága.
– Lea váidalahtti go ráđđehusa mearrádus ii lean ovttajienalaš. Áigi lea goit dál nohkan ja dán dehálaš láhkaevttohusa ferte dál doalvut ovddos guvlui, oaivvilda Henriksson.
Giitá
Sámediggelága leat geahččalan ođasmahttit golmma maŋŋálas ráđđehusbaji áigge, muhto ovddit guokte geahččaleami leat eahpelihkostuvvan. Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea duhtavaš.
– Giittán buohkaid oktasašbarggus, geat leat ovddidan ášši, erenomážit oaiveministtar Marin ja vuoigatvuođaministtar Henriksson, geat leaba iežaska ovdamearkkain ovddideamen sámiid olmmošvuoigatvuođaid, čállá Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso preassadiáđáhusas.
Ballá eai geargga gieđahallat
Sámiráđi presideanta, Áslat Holmberg, dajai ovdal go ášši lei loktejuvvon Riikabeaivái, ahteliikká ii dat mearkkaš ahte ášši čoavdašuvvá dalán sámediggelága ektui.
– Ii dan dieđe movt dat boahtá mannat. Vuođđoláhkalávdegoddi ferte gieđahallat. Ii dan leat buorre diehtit gerget go sii oba ge áiggil. Mun jáhkán fertet viehka jođánit geargat gieđahallamis, boahtte jagi álggus jo, dadjá Holmberg.
– Surgadis dilli
Dát ášši lea dieđus ožžon fuomášumi miehtá Sámi. Norgga Sámiid Riikasearvvi-nuoraidlávdegotti stivralahttu, Elle Rávdna Näkkäläjärvi, lea maiddái Helssegis doarjun dihtii Suoma Sámi Nuoraid.
Elle Rávdna Näkkäläjärvi muitala Ávvirii ahte iešalddis sámediggelága olis proseassa lea hui amas Norgga beale nuoraide erenoamážit.
– Mun jáhkán dat lea hui amas danin go historjalaččat lea vuoigat- vuođaproseassa goabbatládje
Norgga ja Suoma beale. Mun jáhkán Norgga beale lea hui váttis obanassiige govvahállat makkár dilli lea dáppe, dadjá son.
Absurda ja surgat
Näkkäläjärvi deattuha ahte Norgga beale ja nu maiddái Ruoŧa- ja Ruoššabeale gevvet maid olmmošvuoigatvuođa rihkumat.
– Dat ii leat dat ahte dát leat dušše Suoma beale, muhto dáppe lea dego eará dásis. Áibbas surgat, oaivvilda Näkkäläjärvi.
– Rievtti mielde lea nu absurda dát ášši. Ártet ahte oba fertetge leat dakkár dilis. Mu mielas dat lea nu diehttelas ahte sámiin galget leat vuoigatvuođat iešmearrideapmái. In ipmir manin Suoma beale eai sáhte beare addit sápmelaččaide vuoigatvuođaid mat galget leat, imašta Näkkäläjärvi.
Ramida nuoraid
Ohcejohkalaš Veikko Holmberg (77) rámida sámi nuoraid go áŋgirušše dán áššis ovdal stáhtaráđđi almmuhii ahte ášši loktejuvvo Riikabeaivái.
Holmberg muitala ahte atná árvvus sámi nuoraid dan barggu ovddas maid dahket sámi áššiid ovdii, earenoamážiid go šaddet vásihit maid vaši iežaset vuostá.
– Sii šaddet vásihit ilgadis vástádusaid ja dieđuid. Ja nu maiddái áitojuvvojit. Sii leat hui roahkkadat, dat sámi nuorat, lohká Veikko Holmberg.
Vigget bissehit
Holmberg dovdá bures dili mii guoská sámediggelága ođasmahttimii. Dála sámediggeláhka lea leamašan fámus 1995 rájes. Sápmelašmeroštallan ja jienastuslohku leat dat guovddáš áššit man geažil sámediggeláhkaevttohus lea ádjanan.
– Dat lea dáhpáhuvvan golbmii. Ja nu maiddái dál vigget caggat dan ollašuhttimis. Das lea jearaldat. Dála lága mielde besset jienastit dakkár olbmot geat sápmelaččaid mielas eai leat
sápmelaččat. Dieđusge sápmelaččat eai dohkket dan, loahpaha Veikko Holmberg.
Sergey Gavrilov sergey@avvir.no