Dál lea rektorválga álgán
Dálá Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars ja Sámedikki gulahallan ossodatdirektevra Liv Inger Somby leaba áidna rektorkandidáhttaevttohasat Sámi allaskuvlla rektorsadjái.
Rektorválga álggahuvvo njukčamánu 22. beaivvi ja bistá cuoŋománu 14. beaivvi rádjái. Leat allaskuvlla bargit ja studeanttat geat besset jienastit rektorválggas.
Liv Inger Somby (60) lea Norgga Sámedikki gulahallanjoavkku ossodatdirektevra. Sus lea masteroahpu journalistihkas ja lea guhká bargan iežas fágasuorggis.
– Manin háliidat leat Sámi allaskuvlla rektor?
– Mun lean bargan allaskuvllas hui máŋga jagi. Lean leamašan allaskuvlla studeantan ja oainnán ahte allaskuvla lea okta dain deháleamos sámi ásahusain. Sámis leat máŋga hui dehálaš ásahusa, earret eará doppe gos dál barggan, Sámediggi. Muhto Sámi allaskuvla lea sámi servodaga boahtteáigi oahpu fállamis, nu ahte dainna lean miehtan.
Dán háve lea allaskuvllas earáláhkai rektorválga. Dál lea sierra nominašuvdnalávdegoddi mii lea bargan oččodit eambbo kandidáhtaid. Somby muitala ahte ii lean smiehttan ohcat ovdal go bođii ávžžuhus nominašuvdnalávdegottis.
– Lea luohttámuš go sihtet vuolgit kandidáhttan, dadjá son, ja lasiha:
– Lean hui duhtavaš go Henrik Samuel Valkeapää miehtá prorektorevttohassan. Sus lea guhkes ja vuđolaš oahppo- ja oahpahusfágaduogáš.
– Mo sáhtášit don ovddidit Sámi allaskuvlla?
– Lean dan muttos agis ahte lean bargan máŋgga riikkas, bargan stuora prošeavttain, leamašan hoavdan, bargan fágain, bargan gulahallamiin. Lean leamašan hui máŋga jagi Sámi allaskuvllas ovdalaččas gos lean jođihan journalistihka bachelor- ja filbmaoahpu. Lean maid leamašan mielde ovddidit ja jođihit fárrolága earáiguin mastera álgoálbmotjournalistihkas, ja lean ieš doppe váldán mastera.
Son dadjá ahte buot oasit čatnet oktii ahte son lea guhkes bargueallimis háhkan gelbbolašvuođa mii lea ávkin sámi servodahkii.
– Mun oainnán dan ahte lean hui oskkáldasat bargan sámi servodagas, ja dieđus gaskkohagaid stuorát servodagas, muhto eanaš áiggi sámi servodagas. Dovddan oalle bures ja viidát miehtá Sámi. Alddán leamaš stuora luohttámušdoaimmat máŋgga dáfus.
– Makkár attáldagat galggaše rektoris leat?
– Rektor lea rievtti mielde dat gii lea fágalaš ovdagovva. Dat hoavda gii maiddái buktá bargokultuvrra ja maiddái nanusmahttá bargobirrasa, ja studeantabirrasa. Rektoris lea dehálaš rolla hábmet Sámi allaskuvlla fágalaš sisdoalu, bargobirrasa, studeanttaid loaktima, ovdánahttima, leaš dal fágalaččat dahje ekonomalaččat.
Laila Susanne Vars
(46) lea láhkačeahppi ja sus lea PHD olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmotvuoigatvuođaid suorggis.
– Manin háliidat leat Sámi allaskuvlla rektor?
– Lean jerrojuvvon, dáppe leat bargit ja studeanttat geat háliidivčče ahte joatkkán ovtta vel áigodaga. Lean miehtan ja lohkan ahte áinnas vuolggán kandidáhttan nuppes. Lea mearri ahte ii sáhte go guovtti áigodagas leat, jurddašin ahte navddán ieš lean boahtán bures johtui, ja livčče somá joatkit. Mis leat olu barggut ja prošeavttat main lean leamašan fárus álggaheame, livčče hui somá čuovvulahttit daid.
– Mo sáhtášit don ovddidit Sámi allaskuvlla?
– Mis lea hirbmat olu ovdánahttinbarggut jođus. Earret eará ahte Sámi allaskuvla galggašii miehtá Sámi allaskuvla. Galggaše oahppofálaldagat iešguđetge guovlluin Sámis, ja mii leat olu ovttasbargosoahpamušaid ožžon sadjái mat eai lean njealje jagi áigi. Dál lea mis buoret vuolggasadji eanet ovttasbargat sámi suohkaniiguin, maiddái eará universitehtaiguin ja allaskuvllaiguin, nu ahte mun navddán mis lea olu buoret vejolašvuohta dál ovdánahttindoaimmain ja eanet oahppofálaldagaid oažžut johtui.
Son dadjá ahte maŋimuš jagiid leat ođasmahttán ja heivehan oahpuid. Go álggii rektorin, de ii lohpidan ođđa oahpuid ásahit, go lei gullan ahte sávaldat lei nannet oahpuid mat leat sajis.
– Mii leat bargan olu studeanttaiguin ovttas mo buoridit allaskuvlaoahppobirrasa nu ahte eanet sámi nuorat ozaše allaskuvlii. Mis boahtá studeantaviessu fargga deike Guovdageidnui. Mu mielas mii leat olahan olu jos smiehttat ahte guokte jagi manne pandemiijai. Ii lean buorre áigodat iešguđetge ovdánahttinbargguide. Leat olahan olu allaskuvllas dán áigodagas, ja háliidivččen leat fárus joatkit bargguin.
– Makkár attáldagat galggaše rektoris?
– Mun jerren dien dalle go mus jerre. Jurddašan rektor ferte leat servodatberošteaddji ja ferte leat fágalaš gelbbolašvuohta dovdat universitehta sektora, movt dáppe sáhttá bargat. Čatnat oktavuođaid ja politihkalaččat geahččalit váikkuhit dasa ahte allaskuvla oažžu buriid eavttuid boahtteáiggis.
Mun jáhkán dat lea ovdamunni ahte mus lea politihkalaš duogáš, ja mus lea doavttergráda. Lean ieš maid dan akademalaš máilmmis leamaš olu jagiid.
Son muitala ahte dovdá suorggi hui bures, ja diehtá ovdamearkka dihtii mo stipendiáhtain lea dilli, go ieš lea leamašan seamma dilis.
– Mun jáhkán die leat attáldagat mat berrejit leat. Ahte dovddat sektora, diehtit movt bargat politihkalaččat ja mo oažžut doarjaga iešguđetge báikkiin, go allaskuvllas leat olu stuora prošeavttat ja ovdánahttinprošeavttat. Áiggošeimmet ásahit feara maid, ja de lea dehálaš ahte lea njuolggogulahallan politihkalaš dásis. Sihke Sámedikkin, muhto maid riikka eiseválddiiguin, ja rájáid rastá. Mii leat deattuhan ahte fertet olu eanet gulahallat Ruoŧa ja Suoma sámedikkiiguin geahččalit oažžun dihtii dohko eanet doaimmaid allaskuvllas.
– Ii leat dábálaš ahte lea gilvu rektorámmáha alde, dat lea maid hui somá. Ahte besset duođas válljet, studeanttat ja bargit. Juste nu go politihkas besset válljet makkár politihka háliidit, dál besset válljet makkár jođiheami háliidit, dadjá son.