Finnmárkku mearraluossabivdit moaráskan
Bargiidbellodaga sámediggeáirras Ronny Wilhelmsen, Altafjord Fiskarlag ja Bivdu leat buohkat sádden gulaskuddamii ahte sii eai dohkket Dálkkádatja Birasdepartemeantta evttohusa ahte gieldit Finnmárkku mearraluossabivddu ja nu jávkadit báikeolbmuid ja vuoigatvuođalaččaid vuoigatvuođa luosa bivdit mearas.
Dálkkádat- ja Birasdepartemeanta ja mearrasápmelaččaid lea sádden gulaskuddamii gáddái. rievdadit mearraluossanjuolggadusaid – Lea áibbas čielggas ahte vuoigatvuođalaččain ja gulaskuddanáigemearlea vuosttašvuoigatvuohta ri lea 11.04.2023. Ášši lea ahte searvat ruoššaluossajávkadanbivdui. dán jagi ii leat lohpi bivdit atlánDálá gáidanuohtit taluosa oppanassiige Finnmárkku leat áibbas dohkálaččat, iige rittus. leat dárbu oastit ođđa bivdoreaidduid main leat baskkit čalbmegalljodat. Ii ge leat vejolaš oahppat nuohti golbmii beaivái, čállá Karlsen.
Ruoššaluosa sáhttá bivdit gáidánuhtiin mas lea čalbmegálljodat 55-58 mm, muhto dakkár gáidanuohtti ii leat ovttasge go dainna ii leat lohpi bivdit. Birasdepartemeantta ágga lea ahte sii áigot jávkadit ruoššaluosa vuonain. Mearraluossabivdit, bivdosearvvit miehtá Finnmárkku ja Sámediggi leat hirbmadit moaráskan.
– Dan sadjái go ávkkástallat báikeolbmuid árbevirolaš máhtu bivdit eret ruoššaluosa, de válljejit oaivegávpoga byrokráhtat bálkestit báikeolbmuid ja mearrasápmelaččaid gáddái. Manin min kultuvra galgá jávkaduvvot? lohká Bargiidbellodaga sámediggeáirras Ronny Wilhelmsen Ávvirii ja maiddái preassadieđáhusa bokte.
Su mielas lea maid imaš go eiseválddit gáibidit bivdoreaidduid maid ádjána unnimus jahkebeali fidnet jus suitá máksit 60-80 000 kruvnna dan guovtti gáidánuohti ja laktama ovddas.
– Jus lea unnán guolli mearas, de lea mearrasápmelaččaid ja báikeolbmuid vuosttašvuoigatvuohta bivdit luosa. Gieldde baicce turisttaid oaggumis dáppe, lohká Ronny Wilhelmsen.
Ádde dan leat suollemas vuohkin
Maiddái Altafjord Fiskarlag jođiheaddji Trond Einar Karlsena mielas lea hirpmástuhtti go Norgga eiseválddit áigot bálkestit báikeolbmuid
Gulaskuddanvástádusas čállá son ahte su mielas lea unohas go eiseválddit eai udno báikeolbmuid tinet ruoššaluossabivdduin, muhto diktet dan sadjái ruoššaluosa nuoskkidit jogaid gosa gorgŋejit gođđat ja jápmit.
– Eiseválddiid evttohusas ii leat vuođđu Stuorradikki ja Hurdal-plattfoarpma mearrádusas ge, ja mii áddet dan evttohusa ahte eiseválddit áigot suollemas vugiin ásahit atlántaluosa bivdingildosa dainna ákkain ahte lea ruoššaluosa jávkadeami dihtii, lohká Altafjord Fiskarlag jođiheaddji Trond Einar Karlsen ja lasiha:
– Vuohki mo geahččalit jávkadit dábálaš mearraluossabivddu Finnmárkkus muittuha dađi bahábut min mo eiseválddit ovdal láhttejedje davvin.
Gáibida geassit ruovttoluotta evttohusa
Guolástusorganisašuvnna Bivddu jođiheaddji Iŋge Arne Eriksen muitala ahte su organisašuvnna doaibma lea fuolahit mearrasámiid vuoigatvuođalaččaid ja áimmahuššat ahte bivdiin lea vuosttašvuoigatvuohta bivdit luosa ovdal go turisttaid ja lustaguollebivdiid. Son čállá ahte Bivdu imašta manin singuin ii leat ráđđádallan ovdal go sáddejit evttohusa gulaskuddamii, eaige oro čuvvon Stuorradikki dáhtu
nummar 118 mas Stuorradiggi bivdá lasihit barggu jávkadit ruoššaluosa ja diktit ruoššaluosa bivdot mearas 2023 geasi.
– Bivdu evttoha gulaskuddamis
ahte lea lohpi bivdit ruoššaluosa 2023 geasi, dakkár bivdoreaidduin mas lea nu unna čalbmegalljodat go vejolaš, amas darvánit nuohttái ja lea álki eará guliid luoitit merrii. Jus luossa,
guvžá ja valas čakŋet dasa, de dalán daid luoitit luovus. Dálkkádatja Birasdepartemeanta galgá dakkaviđe geassit ruovttoluotta iežaset evttohusa go das ii leat fágalaš vuođđu gieldit mearralu
ossabivddu, čállá Bivddu jođiheaddji Iŋge Arne Eriksen ja čállá viidásabbot ahte dat eiseválddiid dahku boktá bahča muittuid álbmogis.
Son evttoha departemeantta ráđđádallat vuoigatvuođalaččaiguin ja ráhkadit ođđa evttohusa man gulaskuddanáigi maid lea golbma vahkku, jus Stuorradiggi ii mearrit gieldit dábálaš mearraluossabivddu
rádjái leat gárven dieđuid.
Son ii loga muitit iežas dadjan ahte sii fertejit loktet ášši vai «čáskadit olbmuid nimmordeami», ja ahte «aviisačállosat šaddet dego duohtavuohtan ásahusaid birra». Go jearrat oaivvilda go son dan
ahte galggašii čáskadit nimmordeami, vástida son ná:
– In. Mii dadjat duon dán čoahkkimiin. Jus diet leaš okta cealkka maid geavahan lean áššis, de šállošan dan. Oainnat ii leat dušše diet mii lea celkojuvvon ja
daddjojuvvon go áššiin barggadit, dadjá Nystad Ávvirii.