Dáhttot ráfáiduhttit Sámiid Vuorká-dávvirat vistti
Finnmárkku Dološmuittuid searvi dáhttu bissehit ja gaskaboddosaččat ráfáiduhttit Sámiid Vuorká-dávviriid vistti. Vuođđudanstivrra jođiheaddji doallá daid mearrádusaid mat leat dahkkojuvvon.
Lea mearriduvvon gaikut Sámiid Vuorká-dávviriid (SVD) vistti ja dan sadjái hukset ođđa museavistti. Sámedikki dievasčoahkkin jienastii dán evttohusa 2022:s, juoga maid Kulturdepartemeanta dohkkehii.
Ávžžuhit ráfáiduhttinproseassa
Juolluduvvui 5 miljovnna ruvnnu Stáhtabušeahtas 2023/2024 viidáset plánet ođđa vistti mii galgá čáhkket sihke kulturhistorjjálaš čoakkáldaga ja dáiddačoakkáldaga.
– Statsbygg lea dál álggahan dáinna plánemiin, vaikko 2019 vejolašvuođaguorahallamis sii ávžžuhedje molssaeavttu seailluheami ja viiddideami. Statsbygg oaivvildii ahte visti lea gollan ja dárbbaša divoduvvot, muhto das lea alla suodjalanárvu, «soaitá ráfáiduhttinluohkás», čállá Finnmárkku Dološmuittuid searvvi Sigrid Skarstein.
Finnmárkku Dološmuittuid searvi dadjá ahte sihke sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat biddjojuvvojit dál čavga čanastagat ođđasis geavaheapmái, geahpedeapmái ja divodeapmái ovdalgo ođđa visttiide. Eanaš visttiid sáhttá divodit ja bisuhit.
– Dat lea min vuolggasadji ja min oaidnu. Dološmuittuid searvi berošta erenomážit visttiin, muhto maiddái historjjás, stohpoortnegis ja dáidagis. Ávžžuhuvvo ahte álggahuvvo ráfáiduhttinproseassa gaskaboddosaš ráfáiduhttimin, vai defineret čielga rámmaid sihkkarastin dihtii ahte visti fuolahuvvo dan proseassa bokte ahte duohtandahkat divvuma ja ođđa vistti, dadjá Skarstein.
Vuosttaldanreive
Ođđajagimánus 2023 sáddii Finnmárkku Dološmuittuid searvi vuosttaldanreivve guoskevaš departemeanttaide, ásahusaide ja mediaide Sámedikki mearrádusa birra.
Sivvan lea go sii oaivvildit ahte kulturmuitofágalaš árvvoštallama vuođul berre visti seailluhuvvot ja oažžut almmolaš suodjalusstáhtusa.
– Finnmárkku Dološmuittuid searvi dáhttu bidjat dan Rukses listui gos leat áitojuvvon visttit, čállá Finnmárkku Dološmuittuid searvvi Sigrid Skarstein.
Visti lei gárvvis 1972:s, ja lea vuosttaš ulbmillaččat huksejuvvon, stáhtaruhtaduvvon sámi musea Sámis, mas lea integrerejuvvon dáidda ja čájáhusrusttegat.
Áddejupmi olbmuid beroštupmái
SVD Eaiggátvuođđudusas stivrajođiheaddji Tore-jan Gjerpe dadjá sus lea áddejupmi ahte olbmuin badjána beroštupmi.
– Dan mun ádden. Go ii galgga eahpidit ahte visttis lea leamašan dehálaš mearkkašupmi. Soaitá leamašan vuosttaš visti Sámis gos leat čájehan sámi dáidaga ja atnán kulturbargiid árvvus go Iver
Jåks lei guovddážis oasálažžan vistti ovddideamis. Dat lea addán olbmuide dakkár eaiggátvuođa vistái, maid mun ádden. Muhto mun in áiggo buktit eanet ságastallama dan birra. Mii doahttalit mearrádusaid mat leat dahkkojuvvon, muhto mii áddet ahte olbmot beroštit das, dadjá Gjerpe.
Gjerpe muitala ahte sii leat fargga geargan programmerendásin.
– Sámediggi lea mearridan ahte visti galgá gaikojuvvot, departemeanta lea mearridan ahte visti galgá gaikojuvvot. Mun vuođđudanstivrra jođiheaddjin doalan daid mearrádusaid mat leat dahkkojuvvon ja lean lojála sidjiide. Eambbo eat daja dan birra, dadjá son.
Dáiddár ii leat mielas
Dálááiggedáiddár, Geir Tore Holm, ii leat mielas dasa ahte Sámediggi lea mearridan gaikkodit Sámiid Vuorká-dávvirat-musea Kárášjogas. Son oaidná eará vejolašvuođaid, ovdalii go gaikkodit.
– Mii oaivvildit ahte visttis lea beare stuora árvu, nu go kulturmuittut, huksenmálle ja dáiddalaš bealli. Mii oaivvildit ahte lea nu stuora árvu visttis, ahte ii galggašii lohpi gaikkodit dan, muitalii
Holm Ávvirii gieskat.