Gladiaattorin ura oli joskus oma valinta
Rooman tasavallan loppuaikoina (noin 146–31 eaa.) gladiaattoreiksi tuli orjien rinnalle vapaita kansalaisia. Ilmeisesti noin puolet gladiaattoreista oli tuohon aikaan vapaaehtoisia. Esimerkiksi velkaantuneita sotilaita houkuttelivat ilmainen asunto ja ruoka, palkka sekä ihailijoiden jakelemat lahjat, sillä gladiaattoreilla oli varsinaisia taisteluita harvoin enempää kuin kaksi vuodessa. Kun vapaa mies ryhtyi gladiaattoriksi, hän allekirjoitti monivuotisen sopimuksen, jossa hän luopui oikeuksistaan ja vannoi olevansa tarvittaessa valmis ”poltettavaksi, piiskattavaksi, lyötäväksi ja tapettavaksi”.