Miksi säästölipas on possun muotoinen?
Syy siihen, että säästölipas on usein possu, juontuu kaukaa keskiaikaisesta Englannista. Siellä vaivalla säästetyt lantit säilytettiin pienissä ruukuissa, jotka kätkettiin visusti muilta. Nämä ruukut olivat yleensä savea, sillä se oli halvempaa ja helpompaa työstää kuin metalli tai puu. Useimmiten ruukut valmistettiin punertavasta savesta, jota kutsuttiin nimellä pygg. Sana lausuttiin suunnilleen ”pugg”.
Kansa kutsui näitä varhaisia ”säästölippaita” nimellä pygg jar (pygg-ruukku). Englannin kielen kehittyessä y-kirjainta ei enää lausuttu u-äänteenä vaan i-äänteenä. Niinpä pygg jar alettiin 1700-luvun kuluessa lausua ”pig jar” – sana ’pig’ tarkoittaa englanniksi sikaa. Pian unohtui, että ruukkujen nimi tarkoitti alun perin savea, josta ne oli valmistettu, ja säästölippaista alettiin tehdä possun muotoisia.
Säästölippaita on kuitenkin käytetty vanhastaan muuallakin kuin keskiajan Englannissa. Arkeologisten löytöjen perusteella jo ammoisina aikoina kolikoita on kerätty ja pantu säilöön erilaisiin astioihin ja lippaisiin:
● Muinaisesta kreikkalaisesta Prienen kaupungista on löytynyt 100luvulta peräisin oleva säästölipas, joka on temppelin muotoinen ja jossa on lantin mentävä aukko.
● Myös antiikin Rooman rauniokaupungeista, kuten Pompejista, on löydetty rahakätköjä.
● Jaavan saarelta on löytynyt vuosina 1293–1527 olemassa olleen Majapahitin valtion ajalta monia eläinten muotoisia savisia rahalippaita – suosituin muoto oli villisika.