Kainunkielinen Mylv saa uussii kaveriita
Kainunkielinen esitys lapsile opphasta muisteluksesta oon kiertäny monessa paikassa sekä Finmarkussa ette Tromssassa. Kainun institutti aikkoo valmistaat muitaki tämmöissii esityksii.
Muistelus «Mylvarpista joka halusi tiettäät kuka oon paskantanu sen päähään» valmistui kainun kielelä jo uusseempi vuosi aikkaa mutta sen tehthiin valmhiiksi esitykseksi vasta muutampi vuosi aikkaa.
Monta ihmistä tavustalla
Kainun institutin johtaaja vuotheen 2007, Silja Skjelnes Mattila, sai ideean ette justhiinsa tämä muistelus häytyi kirjoittaat kainun kielele. Paska oon aihet joka kiinostaa lapsii ja muistelus oon selkkee ja hauska.
– Kääntämistyössä olthiin Nanna Salamonsen, Else Olsen, Jorid Høybakken, Signe Martinsen ja Solveig Samuelsen. Muisteluksen kieli oon heiltä. Silja Skjelnes-Mattila oli joukon sekretääri, Anna-Kaisa Räisänen muistelee.
Karin Larsen oon tehny käsiäpyt ja elläimet.
– Ko aloima esittämhään tätä Porsangissa, meitä oli kolme: Merethe Eidstö Kristiansen, Karin Larsen ja mie mutta nyt kaksi viimi vuotta mie olen kiertäny tämän kans yksin, Räisänen sannoo.
Hän oon itte tehny esityksen scenografian yhele ihmiselle.
Tarjous lastentarhaileMylvarppi oon käyny monessa paikassa Porsangissa sekä Raisissa ja Alattiossa ja nyt viimeksi Vesisaaressa. Maikuun lopulla Vesisaaressa oli näjet jokavuotinen kvääniviikko ja sen aikana kahđen lastentarhan - Lomakan ja Maurtuan - lapset saathiin opastuut Mylvarphiin kväänin kielelä.
– Esitys oon erilainen joka paikassa ja joka kerrala. Joskus minula oon kans roolihahmo Sininen kissa. Se oon semmoinen kissa joka ei ymmärrä ruijan kieltä. Joileki lapsile se oon näjet vaikkee ette mie puhun kahta kieltä. Ko mie muutun siniseksi kissaksi, mie ymmärrän tyhä kväänii, Anna-Kaisa selittää.
Kaksi uutta esitystä
Uussii esityksii oon tulossa. Merethe Kristiansen ja Anna-Kaisa Räisänen oon yhessä kääntänheet muisteluksen «Kultahyksi ja kolme karfuuta» kainun kielele ja Karin Larsen oon justhiinsa alkanu käänttäämhään Punahilkkaa eli Rødhettaa.
Ko muistelus oon lapsile opas, se oon heile helppo seurata ja ymmärtäät saman muisteluksen toisela kielelä.
– Sillä mie aina alussa kysynki ette kuka tunttee muisteluksen. Moni lapsi tunttee sen ja mie sanon heile ette se ei ole lupa paljastaat kunka muistelus mennee. Se oon eriliikaisen tärkkee tässä Mylvarppi-muisteluksessa missä hajethaan justhiinsa sitä syypäätä.
– Passelin pitkä
Tussebuan, Askeladdenin ja Trollstuan lapset ja raavhaat Maurtuan lastentarhasta olthiin tytyväiset esityksheen.
– Meilä oon kirja tarhaassa ja olema lukenheet sitä ja siksi muistelus oon lapsile tuttu. Uskon ette lapset ymmärethiin sen. Esitys oli passelin pitkä ja lapset saathiin itte osalistua. Esittäjä oli kans oikhein eläväinen! Se oli hyvä ja lapset jaksethiin kuunela melkkein koko aijan, Åse Margaret Jankila, Joakim Jankila ja Silje Marjatta AErø praamathaan.